Kokkareilla tai muulla kokoontumisen yhteydessä tapaa tai voi tavata henkilön, jonka ympärille muut ovat ryhmittyneet, ilmeisesti kuuntelemaan tämän puhelujaan. Tällainen henkilö on koulutettu ja hänellä on ns hyvä ulosanti. Hän antaa melkein millaisia tahansa ulkoisesti huoliteltuja lausuntoja pyytämättä ja pyydettäessä. Yleensä tallainen henkilö on ollut useassa paikassa töissä ja pyrkinyt kaivamaan joko työsään ja sen vierestä jotain suurta yleisöä kiinnostavaa ja esittämään sen medialle. Näin hän tutustuu myös mediaan ja muutamaan poliittiseen vaikuttajaan. Kun hän pitkään toimii hyvänä puhujana ja kirjoittajana sekä verkottujana tällä tavoin, hän saa paikallista ja lopuksi valtakunnallista kuuluisutta. Silmiinpistävää on, ettei hän ole milloinkaan konkreettisesti osallistunut mihinkään julkisutta saaneeseen operaation, mutta liikkunut sen liepeillä ja saanut itsensä näyttämään keskeiseltä henkilöltä operaation onnistumisessa. Loulta hänestä tulee kansallinen guru, jonka alkuperää juuri kukaan ei muista tai tiedä.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti