Siirry pääsisältöön


2964. Aunuksen retki torppasi Mannerheimin presidenttiyden

Heti sisällissodan jälkeinen aika oli hurjaa aikaa monessa mielessä. Se viritti eräiden oikeistopiirien taistelijat valtaamaan idästä uusia alueita Suomelle. Näille taistelijoille jäi sisällissodasta taistelumoodi päälle, joka heijasteli pitkään erilaisina ambitioina olla suurempi kuin Suomi on.

Hyväksyttävältä näyttävältä perustelulta lähteä sotaan oli mennä auttamaan virolaisia heidän vapaussodassaan. Se onnistuikin, Viro itsenäistyi. Seuraavaksi suomalaiset alkoivat tehdä Suursuomea hyökkäilemällä pohjoisen Vienan Karjalaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiset ja karjalaiset olivat vastakkain. Sodan perusteluiksi suomalaiset sanoivat nytkin perin tutut perustelut: paikalliset asukkaat pyysivät. Suomalaisten tulessa paikalle asukkaat pakenivat. Pyytämisestä ei näkynyt merkkiäkään.

Aunuksen retki oli vakava yritys liittää Neuvostotasavallasta Karjalan osia Suomeen 1919. Samoihin aikoihin Mannerheimin ja muidenkin samanhenkisten paperissa oli teksti vallalta Leningrad Venäjän ollessa heikko vallankumauksen jäljiltä. Mannerheim kannatti Aunuksen retken lisäksi Pietarin valtaamista ilmeisesti ajaakseen omaa presidenttiyttään.

Aunuksen Vapaaehtoiseen armeijaan (AVA) kuului kymmeniä jääkäriliikkeeseen kuluvia upseereita. Kokonaisvahvuus käsitti tuhansia sotilaita. Aarne Juutilainen oli retken keskushahmo. Maa-alueita retkikunta ei onnistunut Suomeen liitämään.

Käytännössä retki oli jo alusta lähtein tuomittu epäonnistumaan, koska Suomen keskushallinto (Ståhlberg) ei ollut asia takana.   Kesällä 1919 Mannerheim oli Runnin kylpylässä parantamassa terveyttään ja paluu matkaa oli järjestetty Ruotsin mallin mukaan Erikin kunnia matkaksi valtaan eli maame tapauksessa Suomen presidentiksi.

Mannerhoimin häviö Ståhlberg oli merkittävä virstanpylväs, sillä se paalutti Suomen poliittista hallintojärjestelmän kehitystä demokraattiseen suuntaan. Mannerheimin edusti voittamaan tottunutta aristokraattia, missä ero Suomen kansan pohjavirtauksiin olisi ollut valtava. Mannerheim oli loppuun asti katkera hävittyään Ståhlbergille presidentinvaaleissa.

Saamme syvästi kiittää Ståhlbergiä. Hän laati maamme hallintojärjestelmää paaluttavat keskeiset lait ja oli itse ensimmäisenä presidenttinä niitä noudattamassa.



Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *