2964. Aunuksen retki torppasi Mannerheimin presidenttiyden

Heti sisällissodan jälkeinen aika oli hurjaa aikaa monessa mielessä. Se viritti eräiden oikeistopiirien taistelijat valtaamaan idästä uusia alueita Suomelle. Näille taistelijoille jäi sisällissodasta taistelumoodi päälle, joka heijasteli pitkään erilaisina ambitioina olla suurempi kuin Suomi on.

Hyväksyttävältä näyttävältä perustelulta lähteä sotaan oli mennä auttamaan virolaisia heidän vapaussodassaan. Se onnistuikin, Viro itsenäistyi. Seuraavaksi suomalaiset alkoivat tehdä Suursuomea hyökkäilemällä pohjoisen Vienan Karjalaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiset ja karjalaiset olivat vastakkain. Sodan perusteluiksi suomalaiset sanoivat nytkin perin tutut perustelut: paikalliset asukkaat pyysivät. Suomalaisten tulessa paikalle asukkaat pakenivat. Pyytämisestä ei näkynyt merkkiäkään.

Aunuksen retki oli vakava yritys liittää Neuvostotasavallasta Karjalan osia Suomeen 1919. Samoihin aikoihin Mannerheimin ja muidenkin samanhenkisten paperissa oli teksti vallalta Leningrad Venäjän ollessa heikko vallankumauksen jäljiltä. Mannerheim kannatti Aunuksen retken lisäksi Pietarin valtaamista ilmeisesti ajaakseen omaa presidenttiyttään.

Aunuksen Vapaaehtoiseen armeijaan (AVA) kuului kymmeniä jääkäriliikkeeseen kuluvia upseereita. Kokonaisvahvuus käsitti tuhansia sotilaita. Aarne Juutilainen oli retken keskushahmo. Maa-alueita retkikunta ei onnistunut Suomeen liitämään.

Käytännössä retki oli jo alusta lähtein tuomittu epäonnistumaan, koska Suomen keskushallinto (Ståhlberg) ei ollut asia takana.   Kesällä 1919 Mannerheim oli Runnin kylpylässä parantamassa terveyttään ja paluu matkaa oli järjestetty Ruotsin mallin mukaan Erikin kunnia matkaksi valtaan eli maame tapauksessa Suomen presidentiksi.

Mannerhoimin häviö Ståhlberg oli merkittävä virstanpylväs, sillä se paalutti Suomen poliittista hallintojärjestelmän kehitystä demokraattiseen suuntaan. Mannerheimin edusti voittamaan tottunutta aristokraattia, missä ero Suomen kansan pohjavirtauksiin olisi ollut valtava. Mannerheim oli loppuun asti katkera hävittyään Ståhlbergille presidentinvaaleissa.

Saamme syvästi kiittää Ståhlbergiä. Hän laati maamme hallintojärjestelmää paaluttavat keskeiset lait ja oli itse ensimmäisenä presidenttinä niitä noudattamassa.