Heti sisällissodan jälkeinen aika oli hurjaa aikaa monessa mielessä. Se viritti eräiden oikeistopiirien taistelijat valtaamaan idästä uusia alueita Suomelle. Näille taistelijoille jäi sisällissodasta taistelumoodi päälle, joka heijasteli pitkään erilaisina ambitioina olla suurempi kuin Suomi on.
Hyväksyttävältä näyttävältä perustelulta lähteä sotaan
oli mennä auttamaan virolaisia heidän vapaussodassaan. Se onnistuikin, Viro itsenäistyi.
Seuraavaksi suomalaiset alkoivat tehdä Suursuomea hyökkäilemällä pohjoisen Vienan
Karjalaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiset ja karjalaiset olivat
vastakkain. Sodan perusteluiksi suomalaiset sanoivat nytkin perin tutut
perustelut: paikalliset asukkaat pyysivät. Suomalaisten tulessa paikalle
asukkaat pakenivat. Pyytämisestä ei näkynyt merkkiäkään.
Aunuksen retki oli vakava yritys liittää Neuvostotasavallasta
Karjalan osia Suomeen 1919. Samoihin aikoihin Mannerheimin ja muidenkin
samanhenkisten paperissa oli teksti vallalta Leningrad Venäjän ollessa heikko
vallankumauksen jäljiltä. Mannerheim kannatti Aunuksen retken lisäksi Pietarin
valtaamista ilmeisesti ajaakseen omaa presidenttiyttään.
Aunuksen Vapaaehtoiseen armeijaan (AVA) kuului
kymmeniä jääkäriliikkeeseen kuluvia upseereita. Kokonaisvahvuus käsitti tuhansia
sotilaita. Aarne Juutilainen oli retken keskushahmo. Maa-alueita retkikunta ei onnistunut
Suomeen liitämään.
Käytännössä retki oli jo alusta lähtein tuomittu epäonnistumaan,
koska Suomen keskushallinto (Ståhlberg) ei ollut asia takana. Kesällä 1919 Mannerheim oli Runnin kylpylässä
parantamassa terveyttään ja paluu matkaa oli järjestetty Ruotsin mallin mukaan Erikin
kunnia matkaksi valtaan eli maame tapauksessa Suomen presidentiksi.
Mannerhoimin häviö Ståhlberg oli merkittävä virstanpylväs, sillä se paalutti Suomen poliittista hallintojärjestelmän kehitystä demokraattiseen
suuntaan. Mannerheimin edusti voittamaan tottunutta aristokraattia, missä ero Suomen kansan pohjavirtauksiin olisi ollut valtava. Mannerheim oli loppuun asti
katkera hävittyään Ståhlbergille presidentinvaaleissa.
Saamme syvästi kiittää Ståhlbergiä. Hän laati maamme hallintojärjestelmää
paaluttavat keskeiset lait ja oli itse ensimmäisenä presidenttinä niitä noudattamassa.
Kommentit
Lähetä kommentti