Siirry pääsisältöön


2961. Ahvenanmaa ei suin surmin halunnut liittyä Ruotsiin

Ahvenanmaa koki 1700-luvulla Venäjän kahteen kertaan Venäjän ryöstelykaudet. Sekä isonvihan että pikkuvihan aikana alueen väestö pakeni ryösteleviä ja raiskaavia venäläisiä Ruotsiin. Krimin sodan seurauksena Venäjän, Ranskan ja Britannia häärivät Ahvenanmaan rannikolla.

1918-luvulla saaressa oli villinlännen meininki alueella olevien harhailevien lukuisten maiden sotajoukkojen pannessa kukin parasta pöytään. Venäläisjoukot harhailivat vielä alueisella saksalaisten rinnalla. Englantilaiset yrittivät ensin panna Bomarsundin nurin, muuta epäonnistuivat. Sitten tuli ranskalaisen vuoro, mutta tulos oli samankaltainen. Suomen sisällissodin tiimellyksessä Saksasta palaavat jääkärit poikkesivat saarella, mihin Suomen  punaiset vastasivat lähettämälle sinne omia joukkojaan.

Ahvenanmaalaiset eivät halunneet liittyä Ruotsin, koska olisivat joutuneet liittymään Tukholman suurlääniin, mikä oli heille kauhistus. Vuonna 1921 Kansianiliiton oli määrä stabiloida saaren asemaa, mutta Suomalaiset eivät jääneet odottamaan, vaan liittivät omilla päätöksillään saaren Suomeen.  Aluksi liittymistä koskeva Suomen hallintolaki oli niin, jäykkä, että Ahvenanmaan kolmen henkilön hallintoyksikön jokainen päätös oli alistettava Suomen korkeimman oikeuden hyväksyttäväksi. Järjestelyssä tapahtui aluksi koulukiusaamisen tapaista pompottelua, missä bumerangeja annettiin kiusanteko mielessä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *