Ylen aamun jälkidigi seikkaili mitättöminen asioiden varastossa ja poimi henkarista taannoisen Vapun päälle ajon Espalla, joka oli äärettömän vakava asia, mutta jälkidigi pummasi sen lelutavara sarjaan. Etenkin Forsgårdin mielestä kameroiden louskutus turmapaikalla oli välillä demokratiaa, välillä kansalaisyhteiskuntaa, lapsellista, välillä poliisin avustamista, välillä vallan käyttö, välillä itsetunnon kohottamista, välillä some sonnittelua tai välillä muuten vain hevostelua heikompien joukossa. Tuntemattomaksi jääneen miesjäsenen mielestä kamerasade oli merkki uros eetoksen vahvistumisesta ja vapauden kameroiden viriämisestä julistamaan pohjoisen miesheimon vapauden laajuutta ja monimuotoisuutta. Suppeimmillaan Essi Rundgreenin manifesti teknologian aallosta avustaa virkakuntaa kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa, oli kökkö. Forsgård toppuutteli kuitenkin näin laajanäkökulmaa. -Eihän tuulilasinpyyhkijätkään tuollaisia kaarroksia tee. – Älä alennu aliarvioimaan paikallaoloasi Espan kolarissa. -Sinä olit siellä tiedustelemassa ja ennen kaikkea tislaamassa juotoksia teokseesi, miten liikun keveällä jalalla vappuna ja miten valtiovarainministeriön virkanaisten helmoista vaha poistetaan. Tuntematon mies. -Sen ministeriön kaikki työntekijät on voideltu kolhuja kestävällä vahalla ja kestävät mitä vain paitsi naapurihuoneen neuvottelevan virkamiehen bonuksia.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti