Ylen Jälkiviisaat olivat järkyttyneitä aamun uutisista. Vaikutti siltä, että Erola oli yöllä lukenut Kafkan Sivullisen, sillä hänen kasvonsa loistivat kuin Saharan loputon hiekka. Se oli kuitenkin selvää, ettei Erola ollut viettänyt yötään Kafkan Sivullisen parissa, vaan siellä missä pitääkin ja muutoinkin istuntoa eivät riivannet Kafkan houreet. Perho palautti istunnon selville vesille ihailemalla Erolan kampausta. Se kepitti menne tullen omani, koska kampa ei ollut kyntänyt sen sarkoja moneen vuoteen. Silmätkin olivat vetäytyneet verhojen taa niin, että ne ajoittain muistuttivat suun sisään ryppyyn vetäytyvää huulirypästä. Partasen katse oli välillä vakaa, jolloin se voisi miellytäänkin, mutta välillä tutkiva, jolloin se oli pelottava. Puheen sävy hoitajien lakko-oikeudesta oli jotenkin sietämätöntä. Se samaan aikaan oli ja ei ollut. Silloin kun se oli, kaikki nyökyttelivät ja kun se ei ollut, siitä vaiettiin, mikä merkitsi epävarmuutta heikompien lasten pärjäämisessä. Perho etsiskeli pitkään sanojaan katsellessaan ankarasti Jan Erolan uutta 1920-luvun Lontoon jengiläisten tukkamuotia, muttei se jaksanut naista pitkään kiinnostaa. - Raamattuvyöhykkeen punaniskat aikovat äänestää abortin mahdollistavan perustuslain kohdan kumoon, tuli Perhon suusta kuin ammus. Tämän kuultuaan Erola heräsi. -Silloin raamattu- ja ruostevyöhykkeen miehien pitää tyytyä Kafkalaiseen rakasteluun. -Mitä se on kysyi Anu Partanen. -Yö naisen luona ja aamulla ravintolaan syömään.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti