Kesä 1940 oli Puolan pikavaltauksen riemastuttamana Reinin rannan kahvioille ja viinituville huvittelun ja tanssin aikaa Hitlerin kävellessä sillä aikaa kädet selän takana pohdiskellen esikuntansa kanssa, miten Eurooppa jaetaan. Sodan liekkejä kyllä jo sytyteltiin Norjan Tanskan valloituksilla, kun samoihin aikoihin nähtiin maailmana historian kummallisen puolustussopimus. Laajentumishaluinen ja hyökkäyskykyinen Japani ja fasismin äitinä pidetty Italia sekä Natsi-Saksa yhdistyivät akselivaltioiden liitoksi.
Syyskuun 1. päivänä, 1939 ensimmäinen isku tuli Puolaan. Britannian puolalle tarjoama puolustussopimus osoittautui tyhjiksi papereiksi (vastaa nykyinen DCA sopimusta). Natsien Puolaan rymistely oli vain vain natsien esileikkiä, jonka jatko-operaatiot kuitenkin venyivät (viivästyivät) kahdeksaan kuukauteen, minkä jälkeen natsipeto alkoi möyriä ympäri Eurooppaa.
Alankomaat ja Norja oli kevyt pala natsikoneistolle. Alku kevät 1940 oli lämmin ja kaunis. Pariisi pani parastaan. Mutta kevät viuhkat repäisin käsistä sodan rujo käden alkaessa murjoa Ranskaa. Panssarikenraali Guldeniaan ei noudattanut pilkuntarkasti Hitlerin määräyksiä, vaan ryhmitti satoja Tiger panssareita Ardenneille valmiina hyökymään kohti Sedania ja sieltä Pariisiin. Guderiaan oli suunnitellut hyökättävän kolme päivää pysähtymättä. Kysymys kuului, miten panssarimiehet tähän kykenisivät. Guderian oli valmistautunut. Niinpä Ardenneilla oli satoja Tiger hyökkäysvaunuja valmiina amfetamiini (pervitiini) höyryissä unelmoivia panssarimiehiä ajamassa vaunujaan kolme päivää yhtä kyytiä Sedania kohti ja sieltä Ranskaan. Parin viikon päästä Hitler patsasteli Eiffel aukiolla.
Kommentit
Lähetä kommentti