Siirry pääsisältöön

2115. Yliopp.kirjoitusten matematiikan koe tietokoneella ei onnistu

     Ylioppilaskirjoitusten matematiikan koe on tarkoitus tehdä tietokoneella 2019 alkaen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005395337.html). Se on herättänyt aiheellista kritiikkiä.

Matemaattinen esitys ja siihen liittyvät ongelman ratkaisu, laskeminen ja dokumentointi on tiivistä, koska esitys perustuu sitä varten luotuun erikoiskieleen. Kieli koostuu merkeistä, symboleista, kaavoista ja vakioesitystavoista.
     Tärkein vaikuttava tekijä esitykseen on tietenkin se, mitä oppilas on oppinut matematiikasta, mikä tarkoittaa muistamista, oivallusta ja luovuutta sekä kykyä käyttää matematiikan kieltä.
     Yhteisestä matematiikan kielestä johtuu, että matemaattiselle esitykselle on ominaista tiiviys ja lyhyys. Ehkä tästä syystä matematiikka on joskus kutsuttu kauniiksi ja verrattu runouteen. Tämä ei tietenkään tule ensimmäisenä niiden mieleen, jotka juuri nyt kamppailevat ratkaisemattomalta tuntuvan matemaattisen ongelman kanssa.
     Oman erikoiskielensä ja lyhyytensä takia ylioppilaskirjoituksien matematiikan kokeen tekeminen tietokoneella on kyseenalaista. Ongelman hahmotteluun ja kokeiluun tarvitaan joka tapauksessa paperia ja kynää. Toisaalta kieli taipuu huonosti, ellei haitallisen vaikeasti tietokoneella suoritettavaksi. Esimerkeiksi derivoinnin ja integroinnin tekeminen koneella vaikuttaa kankealta ja hölmöltä ja jos ne on koneeseen ohjelmoitu, miksi niitä pitäisi sitten opiskella. Erikoismerkit on varmaankin ohjelmoitu, mutta on erikoisen näköistä, jos näppäimillä on sigmaa, oomegaa ja alfaa, jne.
     Arvostelussa on tärkeää ottaa huomioon, onko oppilas oivaltanut, miten lasku ratkaistaan, vaikkei hän olisi päässyt lopputulokseen saakka. Paperille laskettaessa opettaja huomaa tämän ja palkitsee siitä. Tämä osuus voi jäädä pimentoon tietokonelaskennassa, koska koneen kankeus nielee oivaltamisesta mehut. Paperille laskemisessa oivaltamisesta usein jää jäljet.
     Pahimmassa tapauksessa saattaa käydä niin, kirjoituksissa on vain sellaisia laskuja, joita koneella voi tehdä. Se helpottaisi tarkastusta, mutta taannuttaisi oppilaan matemaattista oppimista ja osaamista.

   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *