Moni ministeriö kamppailee suuruutensa kanssa ja on vahvoja paineita siirtää operatiivisia tehtäviä ministeriön alaisiin hallintoyksiköihin. Ilmeisesti tämä avaisi myös mahdollisuuksia ministeriöiden rakenteiden uudistamiselle ja niiden muodostamiseksi strategisiksi ohjauskeskuksiksi. Tämä ei ole toteutunut, sillä ei strategia yksikkö vaadi 300 määrää. Mikään ministeriö ei ole asettanut kyseenaliseksi kehysbudjetointia ja tulosohjausta. Edellinen on ministeriön ja viraston välistä rahoitusneuvottelua ja jälkimmäinen viraston sisäisistä rahanjakoa. Nämä ovat menneet pysyvästi läpi koko hallinnossa.
Tietojenkäsittelyasiat
ovat edelleen ministeriöissä epämääräisessä ja neuvottomassa
tilassa. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA toimi aikoinaan
sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta.
Liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään painotti liikaa yleisiä
tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat.
Valtiovarainministeriössä
suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardointia.
Molemmat hankkeet osoittautuvat utopistisiski. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi ja
vallitsee jossain määrin kilpailua, kuka
sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat
tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen
sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suur
Tämä oli
seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen
ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja
laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri
määrä yhteen sopimattomia sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia
johtoelimiä ja standardeja.
Kommentit
Lähetä kommentti