Siirry pääsisältöön


2893. Kemijoen silta ponttoonit heiluivat tyhjän päällä

Kun matkasi Lapissa 1950-luvun alussa, ensimmäisenä Oulun jälkeen törmäsi lähes henkeä salvaten kilometri kaupalla pitkiin savupiippu riviin, jotka surullisen yksinäisinä törröttivät kuin apua etsien. Rakennukset ympärillä olivat poroina puolipalaleina hirren törräkköinä. Selkä piitä karmi, kun yhtäkkiä törmäsi Kemijoen katkaistuun siltaan. Sillan kappaleet, kuin raadot roikkuivat irvistellen kannatin palkkiensa varassa. Talorauniot pilkottivat valtoimenaan rehottavan kasvillisuuden seasta, muutoin maa oli autio ja tyhjä. Kalapaikalle kuljettaessa joen rantahiekalla näkyi lommoisia kypärä, kaminarötiskä ja ruosteista säilykepurkkeja. Miinavaaran takia metsään ei saanut mennä omin päin, vaan kokeneen sotajermun seurassa.

Monet eivät ehkä tiedä, että Suomen Lapissa oli sodan vahvimpiin kuuluva puolustuslinja. Ranskan pohjoisrajalla Maginotlinja oli omaa luokkaansa nousevine tykkitorneineen ja asumuksineen. Linjaa ei vallattu, vaan se kierrettiin. Suomen Lapin käsivarressa oleva Stumboch on saksalaisten taidonnäyte. Siitä on jäänteitä ja muuta rekvisiitta vielä jäljellä. Linnoituksen tavoite oli turvata Suomessa olevien saksalaisten peräytymien ja liittyminen muihin saksalaisjoukkoihin Pohjois-Norjassa 1945. Sieltä matka jatkui laivalla Saksaan. Suomi säästyi kiperästi uudelta sodalta, sillä Suomen silloisten saksalaisjoukkojen komentaja Kenraali Dietel halasi joukkojen hyökkäävän Suomen läpi etelä rannikolle ja siltä laivoilla Saksaan. Tämä olisi ollut hyvin riskialtis operaatio, sillä Neuvostoliitolla oli vahvat joukot seuraamassa saksalasten vetäytymistä pohjoiseen käsivarren kautta.

Sturmbochlinja olisi ollut vastustajille kova pala, sillä toisin kuin Italiassa Gustavlinja, sen tunturimainen maasta oli loiva piirteistä, jolloin se tarjosi melko hyvä ampumasektorit kevyelle tykistölle ja konetuliaseille.

Vielä tällä hetkelläkin on paljon nähtävissä ja osin maatuneina jälkiä ja jäänteitä saksasalaisten varusteista, linnoituksista, penkereistä ja taisteluasemista. Ne ovat kuin tarjottimilla odottamassa historia harrastajien tutkimuksia.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *