Sameaa, mutta riskitöntä. Kysymykset liukuivat, kuin hullun hiihto Holmenkollenilla. Kaikkonen osoitti kuuluvansa ministeri porukka ainekseen sortumatta mihinkään poliittiseen puuskaan. Joka tapauksessa kysymyslista tuli käytyä läpi. Oli outoa havaita, kuinka juontaja sanoi kuuluvansa kovien mimmein joukkoon esittämällä kysymyksiä, joihin ministerin ei surman suinkaan tulisi vastaamaan. Parempaan tulokseen olisi päästy, jos vetäjä ankaran kysymyslistan sijasta, olisi soveltanut vuorovaikutteista tapaa vetää ohjelma läpi. Tämä tapa on vaativa, mutta tarjoaa sekä vetäjälle että haastateltavalle yhdessä porautua aiheeseen nyt nähtyä syvällisemmillä tuloksilla. Tapa on niille, jotka sitä ei hallitse, on riskialtis, mutta tämän metodin osaajille palkitsevaa.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti