Huomaamatta Suomessa käynnistyivät kehityksen
rattaat ja yhteiskuntaprosessit, jotka alkoivat vääjäämättä leipomaan maastamme
hyvinvointivaltiota. Maa tärisi häämöttävän vapauden ja edistyksen kiihkosta,
vaikka sillä oli vielä orjavaltiolle kuuluva pakkopaita yllään. Kun vielä taottiin
pajoissa raudasta ja teräksestä miljardien sotakorvauksia, niin yhtenä kesäpäivänä
iski valtakuntaan onnen nuoli. Ensi kertaa kansalle jaettiin ilmaista rahaa
läpilisinä. Vaikka yhdelle perheelle summa ei ollut suuri, sillä oli valtava symbolinen
merkitys vähävaraisille lapsiperheille. Se oli kuin lupaus valtiolta, että
kyllä tästä selvitään. Maaseudun korpikylien mökkien akat löivät käsillään
polviin ja siunailivat maailman menoa.
Suomen arkielämän ja poliittisen
johdon päätöksenteon ilmapiirit ovat muuttuneet jyrkästi viimeisen puolen
vuoden aikana. Kireyttä ja orastaa ahdista lisäävät paikkapaikon leimahdellut nuorisosiväkivalta.
Ukrainan sota tuo konkreettisesti tajuntaan ja esille, millaisen fyysisen ja
henkisen kaaoksen ja toivottomuuden kaavun nykyaikainen totaalinen sota luon
yhteiskuntien ylle. Ilmapiiri alkaa vaikutta
1940-luvun raastavaa epätoivon tunnelmaa.
Silloin sota jatkui. Saksalaiset kolonnat
vyöryivät maanteitä ja sorakujia talojen ohi. Ihmiset olivat ahdistuneita osan
pelätessään, milloin tulee ilmoitus läheisen katumisesta. Lähipiirini tuli puuarkku
asemalle. Hajuaistilaisuuteen saapuville lähettiin mustissa kirjekuorissa
kutsukirjeet. Siunaustilaisuuksissa mustaan päähuntuun varustautuneet naiset
lisäsivät oudon painostavaa tunnetta. Rintamalta tullut arkku poltettiin
suuressa nuotiossa. Osa naista piti huntua päässään viikkoja jälkeen päin
kulkiessaan polkupyörillä asioillaan kirkon kylällä. Samaan aikaan venäläisten
lentokonelaivueet kaartelivat taivalla itään ja länteen. Tuntien päästä saattoi
taivaan rannalla loimottaa rannikkokaupungin puutalojen palaessa valtavina roihuina.
Maaseudulla pelko oli niin kova, että ikkunoita peitetiin valoa läpäisemättömillä
verhoilla, jos oli siihen varaa. Enemmän tai vähemmän tosiperäiset huhut desanttien
liikkeistä ja surman töistä saivat ihmiset pelkäämään etenkin lyhtyjen valossa
tehdyissä navetta- ja tallitöissä. Aina piti olla varuillaan ja säpsähtää
jokaista risausta.
Nyt tilanne on toinen. Puolustusvoimien
kyvykkyyttä on vahvistettu merkittävästi ja tuleva Natojäsenyys liittää meidät
osaksi suurta puolustusliittoumaa.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti