3105. P. Partasen sisään lämpiämä esseetussahdus päivähoidosta HS:ssä

Ennen vanhaan Pohjanmaalla sanottiin, että Amerikassa käynyt eikä pulla kelpaa.  Nyt siinä maassa käyneelle esseisiltille pulla kelpasi ja sanoa virtasi noin 80000 bookstavin verran. Ei ne olleet tulvan tuomia, sillä sanojen kohinan seasta kuului jään ryskeen mylvinnän kaltaisia repiviä paukahduksia. Välillä teksti oli sointuvaa ja sujuva, jolloin se olisi voinut miellytäänkin, välillä jyrkkää ja itsekästä, jolloin se oli pois tiedon virran rannoilta pois työntävää. Sanojen rytmittämänä oma lapsi seilasi vaarallisen ikävästi päivän kodin rumbassa hoidosta toiseen, missä lapset vaihtoivat vaateensa kahdessa jonossa neljän siasta, mutta lopulta pienokainen pääsi kuin pääsikin ah niin ihanaan hoitoon. Tätä ennen kirjoittaja toi esille maamme päivähoidon halpuuden verrattuna Yhdysvaltoihin. Muta tasa-arvo ei toteutunutkaan, koska naapuri paikassa hoito oli järjestelmällistä ja kaikki paikat järjestyksessä, mutta hänen lapsellaan palvelu kulman takana sössi lelujen roikkuessa hyllystön lokeroista lattialle. Esseen sanoma pomppi yhteiskuntatason ja arkielämän välillä niin, että lukija välillä luuli olevansa yliopiston kirjaston lukusalin vintillä, välillä Manalan jääkärisalissa.
Tekstin motoriikka ei olisi sallinut kirjoittajalta kannonottoa päivähoidon epätasa-arvosta, mutta niin se vyörähti esille kuin jäinen lumivyöry laaksoon. Epätasa-arvo kuuluu maamme yhteiskuntaan kuin vuodenajat.  Suurimmat epätasa-arvoa ylläpitäjä draiverit ovat resursseiltaan eritasoiset kunnat.