Siirry pääsisältöön


2143. Vangit lääkitään ylikuntoon

     Vankien terveyden hoidon johtoyksikkö siirrettiin 1.1.2016 sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen THL:än. Perusteluissa todettiin, koska vankien terveydenhuolto on osa yleistä terveydenhuoltoa, se sopii hyvin STM:n alaisuuteen.
     Myöhemmin on syntynyt odotettuja ongelmia (https://yle.fi/uutiset/3-9963585). Saarikko ei kommentoi. Kokemattomat keikkalääkärit määräävät suuria määriä huumelääkkeitä ja budjetit on ylitetty roimasti (mm entinen ylilääkäri Heikki Vartiainen).
     Ylilääkäri Hannu Lauerma ihmetteli myös siirtoa (TV 1 uutiset 5.12.). Hän esitti myös vakavan perustelun, miksi siirtoa ei olisi pitänyt tehdä: vankien terveydenhoidon johtohenkilöiden olisi syytä tuntea vanki- ja vankilakulttuuria hoidon mahdollisimman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen takia.
     Tämä tarve tuli minulle selväksi toimiessani 20 vuotta oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla, jossa toimi myös silloinen vankien terveydenhoidon johto. Kahvipöytäkeskusteluissa vankiloiden oloja ja tuntoja koskeva yleinen informaatio kulki hyvin ja yksittäistä vankia koskevia asioita käsiteltiin virkahuoneissa moni ammatillisissa ryhmissä, jos oli aihetta. Tällöin myös vankien kuntoutus sekä henkilökunnan koulutus ja alan strategiat oli mahdolista suunnitella hyvän informaation pohjalta.
     Miten on nyt? On syytä epäillä suurta tieto- ja taitovajetta THL:n vankiterveyshuoltoyksikön sekä rikosseuraamusviraston ja THL:n yksikön vankiloiden välillä.
     Pieni yksityiskohta, mutta voi olla merkittävä. Vankien terveydenhoito on muuttunut vankien terveydenhuolloksi. Onko vankeinhoitolakia muutettu luopumalla normaalisuuden periaatteesta? Siinä riittävä rangaistus eristämien eikä tämän lisäksi esimerkiksi huono ruoka ja terveydenhoito, nyt siis terveydenhuolto? On totta, että noin 80 prosenttia vangeista on tavalla tai toisella hoitoa vaativasti sairaita, mutta se ei saa estää antamasta asianmukaista normaalia hoitoa ja lääkitystä.
     Seuraavaksi poliitikot varmaakin kaavailevat vankeinhoidon koulutuskeskuksen siirtämistä kulttuuri- ja opetusministeriön alaisuuteen. On mielenkiinnoista nähdä, miten ylivartijat ja vankilan johtajat sekä vartijaoppilaat asioivat ministeriön yksikössä ja miten kulttuuriministeriö valitsee vartijaoppilaat ja järjestää heidän majoituksen, keskustelee heidän kanssa vankilaan sopeutumisesta ja pitää ymmärrettävällä kielellä yhteyttä vankiloihin. Kieli on suomea, mutta on vahvasti vankilaslangia.
     Tätä seuraava on siten poliisi. Ja Tulli on myös liipaisimella.

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *