Markkinatalous näyttää tekevän tuhojaan ja siunauksellisuuttaan kaikkialla, mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa? Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin koko vuoden sopivasti murenevat vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen. Syntyi kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. Raha alkoi mennä sinne missä oli suurin tuotto. Esimerkkinä markkinavoimista voidaan pitää tykkimetallurgiaa. Aina ilmestyi yksityisiä, taitavampia, tykintekijöitä. Ne siirtyilivät alueille, jossa oli kulloinkin saatavilla edullisinta raaka-aineita ja hyviä valajia. Kaiken kaikkiaan hallitsijat joutivat ulkoistamaan hallintoa virkamiehille sekä sotakoneistoa ja sen ylläpitoa alan ammattilaisille, jotka puolestaan käyttivät alihankkijoita siinä määrin, kuin niitä oli saatavilla. Syntyi mitä erilaisimpia hankkeita ja itseohjautuvia ryhmiä samalla, kun Länsi-Eurooppa jatkuvasti imi hyviä käytäntöjä ja vuosituhantista tieto-taitoa idän maista. Euroopassa oli tuolloin150 yliopistoa.(Verkottunut Ihmiskunta, J.R. McNeill ja William H. McNeill, Gummerus, 2005) Keksittiin ja luotiin tarkkuuskello, perspektiivioppi, sävelten keston ja korkeuden nuotintaminen, arabialasiin numeroihin perustuva kaksinkertainen kirjanpito, osakeyhtiö, yliopistot täystakiloitu ja tykeillä varustettu avomerikelpoinen laiva, navigointivälineet, jne. Syntyi markkinat, digitalisoinnin esi-idut olivat valmiit ja alkoi Amerikan valloitus. Euroopassa jatkui luonnontieteiden vallankumous. Keksittiin, tänä päivänä isestään selvänä pidettävä koordinaatisto ja siihen liittyvä häikäisevä algebran ja geometrian välinen yhteys: suoran yhtälö. Differentiaali- ja integraalilaskenta keksittiin yhtä aikaa Englannissa ja sirpaleisessa Sakassa. Antiikin viisaiden, aivan umpimähkäisestä, olettamuksesta, että aine muodostuu hiukkasista, syntyi kvanttifysiikka Päädyttiin tasolle, jossa differentiaaliyhtälöillä ratkaistiin ja ratkaistaan mitä monimutkaisimpia fysiikan ongelmia, ja kehitettiin topologia, joka matematiikan metatieteenä kattaa erityistapauksinaan mm. funktio- ja lukuteorian, algebran ja joukko-opin. Muut tieteenalat pursusivat saman kaltaista kehitysvimmaa. Miksi tämä kehitys sai alkunsa nimenomaan Loire- ja Elbe joen välisiltä pelloilta? Siipiaura ei yksin riitä selittämään alkanutta maailmaa myllertävää kehitystä. Selitys löytyy hallitsijakeskeisyydestä, uskonnosta ja sattumasta. Suuret idän maat kuten Kiina, Osmanien valtakunta ja osin Intia, joutuvat uhraamaan paljon resurssejaan valtakuntiensa koossa pitämiseen, porkkana ja raippaa vuoronperään käyttäen. Niissä oloissa luovuus, yrittäminen ja innovaatiot eivät tulleet ensimmäisenä vero-orjien mieleen. Uskonto lupasi suurille ihmismassoille kuoleman jälkeistä hyvyyttä ja hyvitystä, kristinusko mukaan lukien. Sen ajan muut valtauskonnot kuten buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus, pysäyttivät kuitenkin oppineiden uudet ajatukset pyhiin teksteihin ja niiden armottomaan ulkoa pänttäämiseen. Tekstit olivat auktoriteetteja, joita ei hevin loukattu. Sitä vastoin kristinusko oli salliva ja maallistunut ja joutui perääntymään yliopistomiehien teorioiden tieltä ja sallimaan heidän jatkuvat kinastelunsa. Kuvaavaa on, että islamilaisissa maissa kirjapainot yleistyivät vasta 1700 -luvulla. Sen sijaan Euroopassa kirjapainot levisivät kuin herhiläislauma heti, kun tämä taito varastettiin korealaisilta monien mutkien kautta. Mikään hallitsijamahti ei voinut estää niiden lisääntymistä. Sattumana voidaan pitää sitä, että samaan aikaan, kun tietoa ja innovaatioita oli tarjolla yhä enemmän ja enemmän, Länsi-Euroopan valtiollinen tila oli hyvin pirstaloinen, sotaisa ja epävakaa. Se vain kiihdytti kehitystä. Länsi-Eurooppa oli kuin tuhansilla liesillä poriseva erilaisten liemikattiloiden sekamelska, josta pöytään saattoi nousta mitä tahansa. Muualla maailmassa ei ollut tällaista keittiötä. Voidaanko tästä kehityksestä oppia mitään? Valitettava ja tunnettu havainto on, että sodat vievät teknologiaa ja keksintöjä eteenpäin. Toinen päätelmä on, että hallitsijajohtoinen innovatiivisuus ei ole yhtä väkevää kuin vapaaseen yrittämiseen perustuva. Kysymys herää, ovatko Tekesin rahoitus ja yleensä yritystuet vain tuuleen heitettyä rahaa? Kolmantena havaintona on autonomisten yliopistojen keskeinen merkitys yhteiskuntien kehittymiselle. Suomen päättäjien kannattaisi muistaa tämä havaintoa ja kysyä, miten saada Suomen yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmä tuottamaan nykyistä enempi elinvoimaisuutta yhteiskunnalle?
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä...
Kommentit
Lähetä kommentti