Ihmisluonteeseen
usein liitettävä kilpailuhenkisyys on saanut liioiteltuja piirteitä. Tämä
ominaisuus kytketään usein homosapiens esisäämme tai ainakin viimeisimpään hahmoomme
homoekonomuskseen. Täytyy heti todeta, että homosapiensyhteisö ei ollut kilpailuyhteisö, vaan kaikki perustuu
yhteistyöhön ja vähän myöhemmin työnjakoon, joka yhdistettynä maanviljelyksen
taitoon teki ihmisistä ylivoimaisen luonnon eliön.
Tähän evoluution
tulokseen meidän pitää olla tyytyväinen, mihin meillä itsellä ei ole osa eikä
arpaa eikä osuutta nykykeskeiseen draiveri minään, joka elää nyt elää luonnon
saastumisen keskellä golfmailoineen ja jättiveneineen..
Meidän
aivomme tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden muistaa lähtökohtaamme ja olla tyytyväinen,
jos on riittävästi ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä.
Yläviitteenä on kuitenkin muistettava, ettei kaikilla näin ole. He joilla perusasiat
on kunnossa, on naurettavaa hamuta lisää ja lisää, sillä tällä metodilla ei ole
ylärajaa, vaan se lähestyy ääretöntä.
Ei tarvitse
olla stoalainen ollakseen tyytyväinen kohtuuteen, mikä tarkoitta persusasioiden
kunnossa olemista. Jos joku trauma iskee, aina on olemassa toinen vakavampi
trauma, joka ei ole iskenyt. Se ei helpota, mutta antaa aineksia asioiden
tärkeysjärjestykseen panemisessa ja vapauttaa ja ajatukset ja pyrkimykset pois
siitä, mihin itse ei voi vaikuttaa ja itse tehdä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti