Ei tarvita edes tilastojen kaivelua huomatakseen, ettei tällä
tynkä kaudella kärkisijoituksia tullut ja kympin joukkoon pääseminen oli
harvinaista. Nuorten MM:t olivat
Suomelle totaali tuhahdus, paras sija about 20. Helpointa on ryhtyä moittimaan
hiihtäjiä, hehän ne pallipaikat tuovat. Ruudusta
seurattuna maamme hiihtäjät näyttävät hyviltä ihmisiltä, kunnon kansalaisilta.
Syyn täytyy olla systeemissä. Yksi huomion arvoinen piirre Suomen urheilujärjestelmissä on ollut jo pitkään se, että valmentajista tehdään johtajia. Tämä näkyy ylimmälle huipulle saakka tällä hetkelläkin. Moinen urapolku ei sovi kuin korkeintaan kelloseppämestarille, joka valvoo viiden kellosepän työtä aikoinaan saadulla mittavalla kokemuksellaan sadoista kokoon panemistaan kelloista. Hän ei kuitenkaan voi johtaa koko kellotehtaan työstä, koska siinä pitää hahmottaa kokonaisuus kilpailijoista rahoituksen kautta myyntiin saakka Poikkeuksia on, mutta kyse on silloin erityistapauksesta ja yleensä lisä koulutuksen hankkimisesta. Meillä nämä erityistapaukset etenkin hiihdossa sattuvat henkilöille, jotka ovat ennen nimitystä edeltävinä vuosina olleet esillä mediassa. Mediassa esiintyminen ei tee valmentajasta urheilujohtajaa.
Suomen hiihdon johtajavalintojen puolustamiseksi pitää vain uskoa, että niukka rahoitus on pakottanut sen valitsemaan moni-ilmeisiä johtajia, joilta kuitenkin puuttuu yksi keskeinen ominaisuus kokonaisvaltaisen toiminnan ja ajattelun käytön puutee. Hiihtoa on IS:n Ville Touru ansiokkaasti tarkastellut artikkelissaan (https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000006460309.html).
Syyn täytyy olla systeemissä. Yksi huomion arvoinen piirre Suomen urheilujärjestelmissä on ollut jo pitkään se, että valmentajista tehdään johtajia. Tämä näkyy ylimmälle huipulle saakka tällä hetkelläkin. Moinen urapolku ei sovi kuin korkeintaan kelloseppämestarille, joka valvoo viiden kellosepän työtä aikoinaan saadulla mittavalla kokemuksellaan sadoista kokoon panemistaan kelloista. Hän ei kuitenkaan voi johtaa koko kellotehtaan työstä, koska siinä pitää hahmottaa kokonaisuus kilpailijoista rahoituksen kautta myyntiin saakka Poikkeuksia on, mutta kyse on silloin erityistapauksesta ja yleensä lisä koulutuksen hankkimisesta. Meillä nämä erityistapaukset etenkin hiihdossa sattuvat henkilöille, jotka ovat ennen nimitystä edeltävinä vuosina olleet esillä mediassa. Mediassa esiintyminen ei tee valmentajasta urheilujohtajaa.
Suomen hiihdon johtajavalintojen puolustamiseksi pitää vain uskoa, että niukka rahoitus on pakottanut sen valitsemaan moni-ilmeisiä johtajia, joilta kuitenkin puuttuu yksi keskeinen ominaisuus kokonaisvaltaisen toiminnan ja ajattelun käytön puutee. Hiihtoa on IS:n Ville Touru ansiokkaasti tarkastellut artikkelissaan (https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000006460309.html).
Kommentit
Lähetä kommentti