Jako iltapäivä- ja sanomalehtiin pätee yhtä
digiaikanakin, että media on neljäs valtiomahti. Eräissä maissa se on noussut
ensimmäiseksi valtiomahdiksi. Poimitaan eilisestä mediasumpusta esimerkki. IL
otsakoi pääuutisena ” Koronakriisissä johtajuus on hukassa. Vastuuministerit
eivät ajan tasalla (https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006481210.htm).
Illan A-studiossa kaksi asiantuntijaa kehui, kuinka poikkeuksellisen hyvin
Suomi on hoitanut kriisiä. IL on viime aikoina alkanut erityisesti ottamaan
hyvin kriittisen kannan hallituksen toimiin. Tämän lehti voi tehdä menne
tullen, mutta se kertonee, että Marinin hallituksen toimenpiteet ja työtapa
ovat herättäneet yli rajojen ulottuvaa kiinnosta, mikä voi eräitä tahoja ärsyttää.
Ajatus koronaongelman hallitsemiseksi menee niin, että testataan, havaitaan ja hoidetaan sekä tarvittaessa aluekohtaisesti rajataan. Tällöin on koronan leviämisen huippu ei ole yksittäinen piikki, vaan sen sijaan ensin loivasti nouseva, sitten tasaantuva ja lopuksi hitaasti laskeva käyrä.
Tästä strategiasta on monta etua. Se ensinnäkin antoi terveydenhoidolle mahdollisuuden varautua hankkimaan nykyistä suuremman hoitokapasiteetin. Toiseksi strategia avulla maallemme saa aikaa oppia muiden kokemuksista. Kolmanneksi hankitaan aikaa havaita ja selvittää, tuleeko markkinoille koronaan lääkettä tai rokotetta.
Strategialla on analogia sodankäymisessä. Jos länsivihollinen hyökkää ensin torjutaan ja varmistetaan, että torjunta pitää. Seuraavaksi tehdään takaisin valtaussuunnitelma ja hankitaan lisäresursseja. Lopuksi hyökätään.
Ajatus koronaongelman hallitsemiseksi menee niin, että testataan, havaitaan ja hoidetaan sekä tarvittaessa aluekohtaisesti rajataan. Tällöin on koronan leviämisen huippu ei ole yksittäinen piikki, vaan sen sijaan ensin loivasti nouseva, sitten tasaantuva ja lopuksi hitaasti laskeva käyrä.
Tästä strategiasta on monta etua. Se ensinnäkin antoi terveydenhoidolle mahdollisuuden varautua hankkimaan nykyistä suuremman hoitokapasiteetin. Toiseksi strategia avulla maallemme saa aikaa oppia muiden kokemuksista. Kolmanneksi hankitaan aikaa havaita ja selvittää, tuleeko markkinoille koronaan lääkettä tai rokotetta.
Strategialla on analogia sodankäymisessä. Jos länsivihollinen hyökkää ensin torjutaan ja varmistetaan, että torjunta pitää. Seuraavaksi tehdään takaisin valtaussuunnitelma ja hankitaan lisäresursseja. Lopuksi hyökätään.
Kommentit
Lähetä kommentti