Siirry pääsisältöön

2397. Keuhkotautiepidemia sotien jälkeen

     Kun 1940-luvun lopulla massamme vallitsi tuberkuloosiepidemia, mieliala oli saman tapainen kuin nyt, vaikka maata ei mitenkään suljettu. Koulut ja kaupat olivat auki normaalin elämän pyöriessä arkiseen tapaansa. Kylillä kyllä puhuttiin, miten eri taloissa jokin oli sairastunut ja eräät kuolleet. Sairastuneita lähetettiinkin kotiin kuolemaan, koska kunnan kaksi lääkäriä eivät parempaakin neuvoa eivät hoitopulan takia voineet antaa. Tätini makasi kamarissa kuolemaansa odottaen. Koulussa oli oppilaiden lääkärin tarkastus, jossa varmaankin kunnanlääkäri pystyi erottoman ne, jotka olivat varmasti sairastuneet. He kuitenkin saivat käydä koulussa normaaliin tapaan. Äitini myös sai myös tartunnan ollen hoidossa Oulaisten parantolassa.
    
Tiedettiin Yhdysvaltojen keksineen lääkkeen tautiin, koska maan sotilaita hoidetiin sillä toisen maailman sodan loppuaikoina. Lääkkeen nimi oli streptomycin. Se oli jonkinlaista antibioottia, jonka tätinikin sai hänen setänsä jäämistöstä tämän kuoltua Yhdysvalloissa. Yleisesti tartunnan saamiseen suhtauduttiin melko välinpitämättömästi, sillä sitä vaarallisempi sota oli juuri loppunut.     Kansan keskuudessa tuberkuloosi ja sen pelko katosivat pikkuhiljaa ja 1950-luvun loppupuolilla. Muistona siitä jäi kouluissa kiertävät raskaat röntgenlaitteet, jolla oppilaan keuhkot kuvatiin epidemian leviämisen loppumisen varmistamiseksi. Kansanterveysjärjestelmä toimi jo silloin hyvin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *