Siirry pääsisältöön


2039. Työelämän kiihtyvässä muutoksessa introvertti kepittää ekstrovertin

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.
     Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman ratkaisemiseksi. (https://www.kristillinenkirjakauppa.fi/tuote/keskittymiskyvyn-elvytysopas-minna-huotilainen-mona-moisala/).
     Päivän HS tarjoaa puolestaan hyviä kiintopisteitä, miten introvertti selviää jatkuvasti aivoja ärsyttävältä informaatiolta ja disinformaatiolta (https://www.hs.fi/talous/art-2000005842669.html). Yleinen käsityshän on, että maailma on ekstroverttien heidän sisä- ja ulkopiiriläisten kanssa tapahtuvan jatkuvan kommunikaation takia. Käpy ei milloinkaan putoa heidän karboraattoriinsa, vaan he suoltavat eteviä suorituksia jatkuvasti.
     Historia on kuitenkin nyt kääntänyt lehteään, sillä alati kasvava työn sälä ja pirstaleisuus ovat sinkauttaneet ennen niin pimentoon juntatut introvertit eturintamaan.
     Kiivastunut työelämä vaatii työntekijältä työtehtäviensä edellyttämän tietoperustansa jatkuvaa täydentämistä ja päivittämistä. Tämä puolestaan vaatii sekä ekstrovertiltä että introvertiltä mm. alan tutkimusten ja kirjojen lukemista sekä asiantuntijakokouksiin osallistumista. Näihin juuritietoihin perustuen kummankin on ajateltava monelta suunnalta työn kohteena olevaa ongelmaa, formuloitava ja analysoitava se sekä rakennettava siitä vaihtoehtoisia malleja ja esitettävä ongelman ratkaisuvaihtoehdot ja suositusratkaisu. Ideaalitapauksessa kaikki tämä tulisi tapahtua  mahdollisimman vähin keskeytyksin yhtenä työprosessina loppuun asti.

 
     Tällaisessa työympäristössä ja –vaatimuksissa introvertti voittaa ekstrovertin. Molempien kuitenkin pitää kääntää aivonsa myötätuntoisuuden taajuudelle.


       

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *