Siirry pääsisältöön


2033. Suomen julkissektori muuttumassa liian monin osin yritysmuotoiseksi toiminnaksi

     On hämmästyttävää huomata, kuinka julkisen sektorin toimintatavat muuttuivat laajalla rintamalla sellaiseksi, kuin monet ennustivat. Lopputulos muistuttaa suurta fiaskoa. HS:ssä 10.9. oli kaksi esimerkkiä, mihin verorahojen käyttö on ajautunut. Kittilän tapaus (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html) ja (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html) ja Vantaan golfkentänsotkut (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005822101.html) osoittavat, kuinka julkisen hallinnon yhtiöittämisen tuloksena syntyvät osakeyhtiöt ja itse omistajan oleva julkinen hallinto kietoutuvat yhteen monen laittomien konseptien kautta. Näitä ovat korruptio, oman edun ajaminen, vääristynyt kilpailuttaminen, sukulaisten suosiminen, tiedon pimittäminen, poliittisen edun tavoittelu, vääristetyt asiakirjat, jne.

Kyseenalinen runsas yhtiöittämisen seurauksena on ollut, että yksi kolmasosa eduskunnan ja kunnanvaltuustojen vastuulla olevista budjettivaroista on siirtynyt osakeyhtiöiden budjetteihin, siis demokraattisen päätöksenteon ulottumattomin, mistä esimerkkeinä ovat ala Kittilä ja ala Vantaa.
     Erityisesti kokoomus on ajanut yhtiöittämislinjaa Harri Holkerin laukaisemana. Olin itsekin Lipposen linoilla, mutta en olisi uskonut kokoomuksen ajavan yhtiöittämistä näin pitkälle. Englannin ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että on kuljettu järkevyyden rajan yli, missä toimivista markkinoista ei ole tietoakaan. Mitä aitoa kilpailijaa on pitkäjänteisiä investointeja edellyttävällä Finavialla.  Ei sen toimintaympäristö ole niin nopea, että se vaatii Oy-muotoista organisointia. Väite että esimerkiksi Keski-Euroopan maat tai muut Pohjoismaat olisivat Finavian aitoja kilpailijoita, on ilmasta temmattu. Sen sijaan Finaviassa on tapahtunut outoja pimitettyjä rahansiirtoja, mikä vain osakeyhtiössä on mahdollista.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *