Pakostakin jouduin
portinvartijarooliin arvioimaan, kuka olisi sopivin mitäkin toimeksiantoa tekemään.
Se, että ryhmässä oli erilaisia henkilöitä, jotka poikkesivat tiedoiltaan ja taidoiltaan
tosistaan, ei ollut mikään ratkaiseva puute, sillä heille löytyi erilaisia rooleja
ryhmässä. Toiset olivat hyviä taustaselvittelijöitä, toiset koulutuksen järjestäjiä,
toiset työparin toisena osapuolena, toiset raportoijia ja toiset hyviä nopeasti
muuttuvissa konsultointitilanteissa.
Tietyn tason eheyden
ylläpitäminen ja tiedonkulku vaativat jatkuvaa ponnistelua. Maanantaipalaveri
ei riittänyt tähän. Ryhmän ehdotuksesta järjestimme työnohjauskokoukset pätevän
vetäjän johdolla kerran viikossa työajan päättyessä. Ennen kaikkea ryhmäjumppa,
kuten ohjelmaa kutsuimme, muodostui monelle vapauttavaksi uusia lähteitä avaavaksi
prosessiksi. Se antoi konsultointiin uusia työkaluja ja opetti meitä tuntemaan paremmin
toisemme lisäten luottamusta välillämme. Näin ainakin uskottelin itselleni. Sen
kallista viiden kymmenen tuhannen euron hintaa ei moittinut kukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti