2036. Mittaamisen kulttuuri koululiikunnassa on tärkeää

      Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.  Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.

     Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskelemaan kieltä sitäkin enemmän ja  siinä määrin, että tulin toimeen ruotsalaisten työtoverieni kanssa. Matematiikassa sain keskikoulussa joka vuosi ehdot, mutta siitä huolimatta päädyin suorittaman yliopistossa aineesta laudaturin, josta on ollut suurta hyötyä. Ilman numeromittaamista rämpisin matematiikan yhdessä vieläkin suossa.

     Liikunnassa oppilaiden tulosten mittaaminen on tosi tärkeää, sillä seuratessaan tulosten paranemista he saavat kehittymisestään tietoa, joka voi johtaa hyviin polkuihin elämässä.