Siirry pääsisältöön

1665. EU evoluutionäärisen kehityksen tiellä


     Talouselämän numerossa 31 oli ajatuksia herättävä artikkeli, mihin suuntaan EU:n menee. Kyse ei ole yksinmaan siitä, mihin suuntaan sitä uudistetaan, vaan mihin se on menossa riippumatta siitä, onnistuvatko tai vaikuttavatko kehittämisponnistelut vai eivät.

     Kuvaavaa oli Piia-Noora Kaupin toteamus, että euroalueen on pakko kehittyä johonkin suuntaan. Samassa yhteydessä Paavo Väyrynen kommentoi, että onnistuakseen valuuttana euro tarvitsee valtion. Voi näin ollakin.

     Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja komission puheenjohtajien ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisessä raportissa on esitetty linjauksia, jotka veisivät vääjäämättä EU:ta liitovaltiota kohti. Yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteiset osake- ja joukkolainamarkkinat, vero- ja budjettipolitiikan yhtenäistäminen ja maiden väliset tulonsiirrot muodostaisivat tien EU:n tiivistämiseksi liittovaltioksi.

     Verratessa näitä yhtenäistämiskomponentteja Yhdysvaltin talousjärjestelmän rakenteisiin raportin suositukset saavat katetta. Vaikka maa on jakautunut yli 50 osavaltioon, yksittäiset talouden törmäysiskut jakaantuvat useisiin osavaltioihin yhteisten talouden mekanismien ja instituutioiden ansiosta. Tähän pyritään luonnollisesti myös EU:ssa   

     Euroopan-neuvoton puheenjohtaja Donald Tusk esitti luovan ajatuksen liitovaltiotiellä etenemisestä. Se tapahtuisi luomakunnasta tutun evoluution kautta. Se voi hyvin pitää paikkansa, jos tarkastellaan, miten avaruusjärjestelmän oliot kuten aurinkokunnat, galaksit, planeetat, jne ovat syntyneet. Avaruus on jatkuvassa liikkeessä ja törmäyskurssilla jossain johonkin, mutta se samalla alati kehittyy ja uudistuu. Avaruuden evoluutio ja sen törmäykset ovat hioneet suuret särmät pois muokaten myös planeetastamme maagisen pallon.

     EU:n evoluutionääristä kehitystä osoittavat uusien kriisien hallintamekanismien syntyminen, viimeisimpänä maahanmuuttajien sijoitusjärjestelmät, jotka eivät kuulu EU-sopimusasiakirjoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *