Siirry pääsisältöön


1665. EU evoluutionäärisen kehityksen tiellä


     Talouselämän numerossa 31 oli ajatuksia herättävä artikkeli, mihin suuntaan EU:n menee. Kyse ei ole yksinmaan siitä, mihin suuntaan sitä uudistetaan, vaan mihin se on menossa riippumatta siitä, onnistuvatko tai vaikuttavatko kehittämisponnistelut vai eivät.

     Kuvaavaa oli Piia-Noora Kaupin toteamus, että euroalueen on pakko kehittyä johonkin suuntaan. Samassa yhteydessä Paavo Väyrynen kommentoi, että onnistuakseen valuuttana euro tarvitsee valtion. Voi näin ollakin.

     Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja komission puheenjohtajien ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisessä raportissa on esitetty linjauksia, jotka veisivät vääjäämättä EU:ta liitovaltiota kohti. Yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteiset osake- ja joukkolainamarkkinat, vero- ja budjettipolitiikan yhtenäistäminen ja maiden väliset tulonsiirrot muodostaisivat tien EU:n tiivistämiseksi liittovaltioksi.

     Verratessa näitä yhtenäistämiskomponentteja Yhdysvaltin talousjärjestelmän rakenteisiin raportin suositukset saavat katetta. Vaikka maa on jakautunut yli 50 osavaltioon, yksittäiset talouden törmäysiskut jakaantuvat useisiin osavaltioihin yhteisten talouden mekanismien ja instituutioiden ansiosta. Tähän pyritään luonnollisesti myös EU:ssa   

     Euroopan-neuvoton puheenjohtaja Donald Tusk esitti luovan ajatuksen liitovaltiotiellä etenemisestä. Se tapahtuisi luomakunnasta tutun evoluution kautta. Se voi hyvin pitää paikkansa, jos tarkastellaan, miten avaruusjärjestelmän oliot kuten aurinkokunnat, galaksit, planeetat, jne ovat syntyneet. Avaruus on jatkuvassa liikkeessä ja törmäyskurssilla jossain johonkin, mutta se samalla alati kehittyy ja uudistuu. Avaruuden evoluutio ja sen törmäykset ovat hioneet suuret särmät pois muokaten myös planeetastamme maagisen pallon.

     EU:n evoluutionääristä kehitystä osoittavat uusien kriisien hallintamekanismien syntyminen, viimeisimpänä maahanmuuttajien sijoitusjärjestelmät, jotka eivät kuulu EU-sopimusasiakirjoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *