1647. Välimeren tällä puolen

     Päivän uutisten mukaan Turkista Kreikkaan tulee päivittäin 3500 ja Saksaan tunnissa 100 pakolaista. Vaikka Suomessa pakolaiskysymys on nyt vahvasti esillä, kokonaisuudessa aiheen ympärillä meillä on paljon kysymyksiä ratkaisematta, on säikyttävän hiljaista. Vain muutamien kuntien kieltäytymisistä vastaanottaa turvapaikan hakijoita tekosyihin vedoten on saanut osakseen huomiota.

     Tässä yhteydessä maassamme on onneksi oltu vaiti yli 400 tuhannen evakon uudelleen sijoittamisesta rajojemme sisäpuolelle. Se oli suursaavutus silloisessa tilanteessa ja olosuhteissa. Se on nyt historiaa.

     Euroopan mahtimaiden, etunenässä Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan, kolonialistinen menneisyys ei voi olla vaikuttamatta niiden suhtautumiseen pakolaiskysymyksessä, vaikka ketään ei velvoittaa hyvittämään isovanhempiensa pahoja tekoja. Jos joku on syyllinen, niin koko Eurooppa on syyllinen. Mainitut maat ovat suuremmin nurisematta ottaneet miljoonia maanmuuttajia vastaan poliittisen ja taloudellisten suhdanteidensa rajoissa.

     Euroopalla on kuitenkin menneisyytensä ja maantiellisen läheisyytensä takia erityisasema Afrikan pakolaiskysymyksen hoitamisessa. Tämä sitä huolimatta, vaikka monessa Afrikan maissa taloudellisia edellytyksiä maiden kehittämiseksi ei ole käytetty hyväksi. Maanosan useiden maiden kehitys onkin ollut pettymys korruption, itsevaltaisuuden ja nepotismin vuoksi.

     Ennen kuin pakolaistilanne Euroopan rajoilla muodostuu hallitsemattomaksi ja seurauksiltaan peruuttamattomaksi, olisi luotava rajoille järjestelmä, jolla koko Euroopan tasolla pystytään luotettavasti rekisteröimään tulijat, käännyttämään nopeasti elintasopakolaiset ja terroristiaines sekä jakamaan tasapuolisesti pakolaistaakkaa.