1667. Turvapaikkahakijoiden kustannukset ja maahanmuuton hyödyt

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.

     Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.

     Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?   

     Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä 200 miljoona euron vuosikustannuksia aivan alakanttiin arvoituna. Hjallis oli päätynyt 1,15 miljardin lukuun, josta puuttuisivat vielä muiden muassa terveydenhoidon ja koulutuksen kustannuksia.

     On kummallista, että Harkimo liikemiehenä on jättänyt laskelmistaan tulot pois, tässä tapauksessa hyödyt.

     Suomen haja-asutusalueiden asuntojen laajamittaiseen heikkoon kysyntään turvapaikkatulva voi tuoda parannusta merkittävästi. Tämän totesivat hiljattain Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola ja Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna. Tälle sektorille on tulossa lisää bisnestä.

     TEM:n uusimpien tilastojen mukaan maassamme on tuhansia muiden muassa siivous-, puhtaanapito- ja kunnossapitoalojen työpaikkoaja auki. Niihin suomalaiset eivät hakeudu. Todennäköisesti saman verran ko. paikkoja on auki myös virallisten tilastojen ulkopuolella.

     Suomen väestörakenne on hyvin epäedullinen bruttokanantuotteen kehitykselle. Vuoden 2015 alussa alle viistoista ja yli 65 vuotiaiden osuus 100 työikäistä kohden oli 57,1 (TK). Ikääntymisen edelleen kasvaessa huoltosuhde voi pudota 50 prosentin tuntumaan.

     Tämä ei ole suurin ongelma, vaan se, mistä saada työvoimaa, kun rattaat alkavat pyöriä. Nykyisen 350000 työttömien joukkoon on kotoutunut 150000 henkilöä, joista yksi osa ei ole työkykyisiä ja toinen osa ei ole halukas työmarkkinoille. Käytännössä he ovat pois pelistä. Näyttää myös siltä, että tässä joukossa on myös niitä, jotka ankarimmin ja härskimmin protestoiva kaduilla ja somessa maahanmuuttajia vastaan.    

     Suomessa on nyt 1100000 yli 65 vuotiasta ja vuoden 2030 ennuste on 1500000 (TK). Maahanmuuttajien ollessa parhaassa työiässä he sen lisäksi, että parantavat väestörakennetta, tarjoavat työvoimaa ennen kaikkea myös jatkuvasti kasvavalle hoito- ja hoiva-alalle.

     Ilmarisen johtaja Kiander totesi MTV-uutisessa 8.9., että vuoteen 2030 mennessä Suomen työikäisten määrä on pudonnut 100000 henkilöllä, mutta jos maahaanmuuttajat työllistyisivät kantaväestön tavoin, tämä vaje olisi täytetty ja kestävyysvaje puolitettu.

     Nyt on näkyvissä, että osa turvapaikanhaijoissa on korkeasti koulutuettuja ja moni puhuu englantia. Aiemmat kokemukset ovat myös osoittaneet, että usea on alkanut harjoittaa yritystoiminta Suomessa. Pienikin lisäys tällä sektorilla on tervetullutta parantaen taloutemme dynamiikkaa.

     Hallitus on aivan oikein korostanut hyvien käytäntöjen ja kokemusten hyödyntämistä. Ruotsin, Sakan ja Britannian maahanmuuton vaikutukset kielteistä piirteistään huolimatta ovat tuoneet näihin maihin työvoimaa, yrittäjyyttä, kansainvälistä osaamista ja kulttuurin monipuolistamista, josta kansakunnat hyötyvät pitkällä aikavälillä. Maan talouden tilat ovat tästä hyvät mittarit.