Siirry pääsisältöön


1654. Taitamaton työehtoheikennys


     Sipilästä tulee mielleyhtymä, että jos yksi vastustaja on ollut heikko, niin muutkin vastustajat ovat heikkoja. Muiden muassa työoikeuden professori Tiitisen mukaan hallitus on joutunut ennennäkemättömälle törmäyskurssille palkansaajajärjestöjen kanssa.

     Ehkä kuitenkin suurin syy ay-väen aliarviointiin ovat Sipilän, Stubbin ja Soinin kokemattomuus käytännön neuvotteluista, työskentelytavoista ja-kulttuurista ay-siiven kanssa. Onhan se melko epäammattimaista sanelutavoittein yrittää ensin viikossa ja myöhemmin kolmen kuukauden päästä kahdessa viikossa saada aikaan yhteiskuntasopimusta.

     Ammattiliitot ovat jyrähtäneet. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kuittasi Sipilälle tämän todetessa hylätystä yhteiskuntasopimuksesta, että sitä saa mitä tilaa. Niin saa. Lakko on tulossa, jyrisi Suhonen.

     Sipilällä ei ole käytännössä yhtään kokemusta tulosta tuottavista neuvotteluista ay-kentän kanssa valtakunnan tasolla. Päinvastoin hän on vielä yritystoiminnan suoraviivaisuuden ja käskyvallan sokaistuksessa. Stubbin eduksi on sanottava, että hän on lopettanut pitämästä koko valtakuntaa näyttämönään ja karsinut twiittailujaan. Tämä ei tee hänestä vielä työmarkkinaneuvottelijaa. Soini lähinnä seurailee vierestä, mitä tapahtuu.

     Työehtojen supistuspaketin arvoidut muutaman kymmenen tuhannen uudet työpaikat ovat todella täyttä arvailua. Miten julkisen sektorin työehtojen heikennykset lisäävät hintakilpailukykyä?  Teoriassa julkisen velanoton tarve pienenee paketin ansiosta, mutta kun saman aikaisesti yritysten sosiaaliturvamaksuja pienennetään vajaa kaksi prosenttiyksikköä, velanotan tarve kasvaa 830 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan paketin työllisyys- ja kilpailukykyvaikutukset ovat hämärän peitossa.

     Paljon järkevämpää ja vaikutuksiltaan ennustettavampaa hallitukselta olisi ollut päästä yhteiskuntasopimukseen aidosti neuvotellen. Esimerkiksi 0-palkan korotuksilla neljän vuoden vuoden aikana olisi saatu suhteellista hintakilpailukykyä nostettua verrokkimaihin nähden 6-7 prosenttia.

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *