Siirry pääsisältöön


487. Kansalliskirjailia ja nykypolitiikka

Englannin kansalliskirjilijan sanojen käytön ja näytelmien kirjoittamisen taidot perustuivat tutkijoiden mukaan hyvin pitkälle lahjojensa lisäksi siihen, että hän eli läpi koko silloisen Englannin elämän tapojen ja muotojen kirjon. Hän näki kaupunkien muurien ulopuolisten miekkailutaistelujen surmaniskut ja koki  hovin juonittelujen salaisuuksien syleilyn.

Ennen häntä teatteriesitykset olivat olleet lähinnä uskonnollisia mysteerionäytelmiä, joissa eri ammattikunnat olivat vuosisatoja näytelleet kaavan mukaan tietyt roolit, kellosepät idän tietäjiä. Hän muokkasi ja uudisti keiltä, otti kansan osakasi näytelmiinsä ja oli elävällä  teatterillaan vaikuttamassa yhteiskunanan kehitykseen, muiden muassa katolilaisuuden väistymiseen.

Hänen silloisella tulo näytelmämarkkinoille saattaisi toimia kaukaisena esimerkkinä tämän päivän politiikalle. Se ainakin syrjäytti vallitsevaa ja  loi uutta. Puoluekoneistot tuottavat nyt markkinoille mysteerionäytelmien nuoria ammattipoliitikkoja, joiden työkokemus saattaa olla vuoronperää kesäharjoittelua ja puoluetyötä elämän kokemuksen olessa vailla monipuolisuutta, puhumattakaan siirtymistä sosialiluokista toisiin.

Modernin nykypolitiikan ei tietenkään saisi olla veristä dramaa, mutta koulutusyhteiskunnan kasvateille olisi nyt laajalla rintamalla mahdollisuus kehitellä poliittisia innovaatioita, kansalaisyhteiskunnan toistelun sijasta.

On jossain määrin padoksaalista, että samalla kun puolueet saavat valtion tukea demokratian tukemisen nimissä, tuki osaltaan mahdollistaa lapsipoliitikkojen tulon markkinoille valmiine fraaseineen. Herää kysymys, miksei edustuksellisen demoratian ja poliittisen toiminnan kehittämisessä tehdä innovaatioita.

Kuvavaa on, että niinkin vaatimaton uudistus kuin väestöpohjaltaan pienien vaalipiirtien ydistäminen vuonna 2012 oli kiven takana. Ideonti voisi lähteä liikeelle esimerkeiksi demokratian välineistä, kuten puoluejärjestelmästä, vaalipiireistä, vaalimentelmistä, uudenlaisista edustuksellisen demokratian  elimistä ja  budejttivallan ja lainsäädöntö vallan delegoinnista niihin.    
                     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *