1895. Jylhä ylevyys laamannin kasvoilla

      Perillä laamanni oli huoneessaan vastassa ja puristi jäntevästi kättäni ja pyysi istumaan pyöreän pöydän ääreen. Pienen hetken laamanni tuijotti pöytää kuin keskittyäkseen kasvattamaan karismaansa. Tällä välin keski-ikäinen tahtovan näköinen nainen toi kahvit ja istuutui tottuneesti viereemme. Hän oli osastosihteeri. He hyväksyivät päivän agendani.
     Kokoushuoneessa puhuin taas kerran hyvän johtamisen periaatteista ja siitä, millainen oli hyvin johdettu yksikkö, mikä sai kielet kirpoilemaan sinne tänne. Johtoryhmästä kertoessani vaadittiin heti sen kokoontumista, muttei tiedetty, ketkä siihen kuuluivat, jolloin laamanni alkoi luetella nimiä. Keskusteluissa kävi ilmi, että oli käskemistä alakertaan, tiedon pimittämistä, valehtelua, sattumanvaraista töiden jakoa, luvatta poissaoloa, epämääräisiä ylityöpalkkoja, osastosihteerin määräilyä – siis todellinen sekamelska.