Siirry pääsisältöön


2643. Ylen Jälkipörssi löi vahvan muurin velan oton jatkamisen eteen

Ylen Jälkipörssi kiivaili valtion velan ottamisesta ja sen jälkilaskusta tuleville sukupolville. Jälkilasku on teoriassa totta ja myös ajankohtainen vastuu kysymys nyt vallassa oleville päättäjille. Pitkä katsaus historiaan antaa kuitenkin viiteitä siitä, että valtion velka on hyvin pitkälle riippuvainen setelikoneen kierroksista, kunhan inflaation kehitys pidetään aisoissa.

Jälkipörssistä huolimatta pään raavintaa aiheuttavia murheita ovat, miten rahoitamme, terveys- ja vanhushuollon sekä miten pääsemme hiilineutraalin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä Keskustan elinkeinopolitiikalla. Esiin nousee aidosti ja poliittisista syistä kansanedustajien toivomukset sairaanhoitajien palkan korotuksista.

Nuorisopsykiatria kaipaa myös huomattava tasokorotusta rahoitukseensa. Se on tosi totta.

Infrastruktuurimme tiet, raiteet ja väylät huutavat miljardien euroja. Tällä tantereella sotaretkemme on päättymätön, kuten sota-ajan Röhön ranta kappaleessa laulettiin.

Kun kokoomus ja osin Perussuomalaiset ovat jyrkästi velan ottoa vastaan, niin mistä leikataan. Tämä jäi vastausta vaille.

Jälkipörssi mörisi ja puhui taloustieteilijöiden ammattislangilla, miten valtion pitää olla pitkäjänteinen suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Pörssi löi vahvan muurin velan oton jatkamisen eteen. Kehyskin ylitetään kahdella miljardilla eurolla. Rahoituksesta ei taaskaan puhuttu mitään. Eikö nyt tämä riitä nälästä ja velasta kärsiville nelosluokan kansanryhmälle?

Mitä sukupolvi, joka haluaa minulle nyt ja heti, ajattelee? Valta osa minyhe porukkaa ei välitä sen taivallista pitkistä nuoteista eikä tauko merkeistä, vaan miten eletään nyt ja huomenna.

Muutama vuosikymmen siten Vanhasen hallituksen aikaan kiivailtiin noudattaako talouden kehitys vaaka suoraa viiva, v-käyrää tai tupla W-käyrää. Kukaan ei muista jälkikäteen ilman tarkistusta millaista käyrää silloin todellisuudessa mentiin, ei ainakaan kukaan jälkipörssiläisistä.

Tämä pieni hipaisu taloustieteilijöiden aarrearkun verhoon paljastaa ikävästi, ettei taloustiede välttämättä ole tiedettä, joka voitaisiin toistoilla todistaa.  Se ei tee siitä kuitenkaan arvotonta, koska sitä harjoittavat joutuvat tosissaan tervettä järkeä hyväksi käyttäen pohtimaan, mistä olemme tulossa ja menemmekö itään vai länteen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *