Ylen Jälkipörssi kiivaili valtion velan ottamisesta ja sen jälkilaskusta tuleville sukupolville. Jälkilasku on teoriassa totta ja myös ajankohtainen vastuu kysymys nyt vallassa oleville päättäjille. Pitkä katsaus historiaan antaa kuitenkin viiteitä siitä, että valtion velka on hyvin pitkälle riippuvainen setelikoneen kierroksista, kunhan inflaation kehitys pidetään aisoissa.
Jälkipörssistä huolimatta pään raavintaa aiheuttavia murheita
ovat, miten rahoitamme, terveys- ja vanhushuollon sekä miten pääsemme hiilineutraalin
yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä Keskustan elinkeinopolitiikalla. Esiin
nousee aidosti ja poliittisista syistä kansanedustajien toivomukset sairaanhoitajien
palkan korotuksista.
Nuorisopsykiatria kaipaa myös huomattava tasokorotusta
rahoitukseensa. Se on tosi totta.
Infrastruktuurimme tiet, raiteet ja väylät huutavat miljardien
euroja. Tällä tantereella sotaretkemme on päättymätön, kuten sota-ajan Röhön ranta
kappaleessa laulettiin.
Kun kokoomus ja osin Perussuomalaiset ovat jyrkästi velan ottoa
vastaan, niin mistä leikataan. Tämä jäi vastausta vaille.
Jälkipörssi mörisi ja puhui taloustieteilijöiden ammattislangilla,
miten valtion pitää olla pitkäjänteinen suurten yhteiskunnallisten ongelmien
ratkaisemisessa. Pörssi löi vahvan muurin velan oton jatkamisen eteen. Kehyskin
ylitetään kahdella miljardilla eurolla. Rahoituksesta ei taaskaan puhuttu
mitään. Eikö nyt tämä riitä nälästä ja velasta kärsiville nelosluokan kansanryhmälle?
Mitä sukupolvi, joka haluaa minulle nyt ja heti, ajattelee? Valta
osa minyhe porukkaa ei välitä sen taivallista pitkistä nuoteista eikä tauko
merkeistä, vaan miten eletään nyt ja huomenna.
Muutama vuosikymmen siten Vanhasen hallituksen aikaan
kiivailtiin noudattaako talouden kehitys vaaka suoraa viiva, v-käyrää tai tupla
W-käyrää. Kukaan ei muista jälkikäteen ilman tarkistusta millaista käyrää
silloin todellisuudessa mentiin, ei ainakaan kukaan jälkipörssiläisistä.
Tämä pieni hipaisu taloustieteilijöiden aarrearkun verhoon
paljastaa ikävästi, ettei taloustiede välttämättä ole tiedettä, joka voitaisiin
toistoilla todistaa. Se ei tee siitä kuitenkaan
arvotonta, koska sitä harjoittavat joutuvat tosissaan tervettä järkeä hyväksi
käyttäen pohtimaan, mistä olemme tulossa ja menemmekö itään vai länteen.
Kommentit
Lähetä kommentti