2652. Ylen A-studiossa kosto kukki nopeammin, kuin kateuden kasvot

Syy tälle eivät olleet keskustelijat. Vakuutusmies Risto Murto ja Suomen pankin Meri Obstbaum puhuivat maamme velkaantumisesta. Rennosti esiintynyt Murto ei antanut kovinkaan paljon arvoa velkaantumisasteellemme. Virallinen Obstbaum oli Murron kanssa yhtä mieltä, että noin kahden prosentin inflaatio olisi eetvarttia maallemme, muttei lämmennyt jatkuvalle velan otolle.  Kahden prosentin  inflaatiolla vältyttäisiin ainakin Japanin kohtalolta, joka oli nolla inflaatiolla jumiutunut paikalleen. Niin tai näin.

Sivullisena tuntuu oudolta pelätä suhteellisen vakaana pysyvissä olosuhteissa velan kasvua, mikä kummankin keskustelijan mukaan pitää jossain vaiheessa vakaannuttaa pysyvälle tasolle. Pitää huomioida EU:n olevan taloutena samaa luokka Yhdysvaltojen kanssa, joka ei välitä edes tarkkaan seurata velkansa määrää. Tässä maalla on kyytipoikana maailman laajuisesti käytetty dollari. EU:lla on euro, joka dollariin redusoituna on myös pysynyt kohtalaisen vakaana.

EKP voisi painaa euron setelejä tonni kaupalla, muttei helikopteri rahoituksena siroteltuna sinne tänne. Niin ei EU tee. Mediassa toistelu idea, että kukin EU-maa jakaa euronsa hyviin maan elinvoimaisuutta parantaviin suurin hakkeisiin ja EU:n jokin elin valvoo tukien käyttämistä jo hankesuunnittelun alusta alkaen, on teoriassa hyvä, mutta sisältää monia ongelmia. EKP taseen paisuttamista tukee matala inflaatio.

Puritaaniset Pohjoismaat ja osin Hansamaatkin saattavat pysyä ruodussa ja tietysti loputkin EU-maat ankaran valvonnan alaisuudessa, mikäli tällainen valvontaelin saataisiin aikaan. Elin voidaan saada pystyyn, muttei riittävää valvontaa. Yksin Romaniassa ja Italiassa mafiat vievät vuoren varmasti vakiintunen käytännön mukaan viisi prosenttia tuista. Kuvaavaa on filmin pätkä Italian kymmenen vuotta sitten aloitetusta stadionin rakentamisesta, mitä katsoja ei edes tunnista keskeneräiseksi urheilupaikaksi.

Suomi teki kovan päätöksen ryhtymällä omalla panoksellaan velan takuumieheksi. Tässä on kuitenkin otettava huomioon EKP:n moni-ilmeisyys ja joustavuus talouspolitiikassa. EU-peräinen finanssipolitiikkakin nostaa jo päätään ilmastopolitiikan osana, mikä kasvattaa EKP:n asearsenaalia.