2665. Tämä sopii sille, joka on valmis pilamaan elämänsä

Metafora poliisin budjetin paisuttamisesta löytyy historiasta. Ennen vahaan eräs ihmisryhmä kerjäsi talo talolta ruokaa. Seuraava vuonna ei tyydytty ruokaan, vaan piti saada puoli häkillinen heiniä. Seuraavan vuonna piti saada ruoan ja heinän lisäksi pyykätä talon pesutuvassa.

Eilinen eduskuntakeskustelu näytti kansalle raadollisesti, miten kokoomuksen Orpo kiihtyi ennennäkemättömällä tavalla harjoitellussa palopuheessaan poliisin määrärahojen nostamiseksi. Hän ylitti kiivaudessaan yksityistämisen ajamisensa hurjuuden tason. Keskustan puheenjohtaja Saarikko ei saanut näyttää hymyilevältä. Niin tuima oli tunnelma.

Jos Helsingin Sanomien tieto pitää paikkansa, ei voi välttyä ajattelemasta, että poliisi saattaa toimia moraalin ulkorajalla resurssi neuvotteluissa. Poliisilaitoksien päälliköt ovat pohjustaneet määräraha vaatimuksiaan neuvottelemalla alueen kansanedustajien kanssa. Jos näin on, poliisipäälliköt ovat saattaneet menettää kykyään suhteuttaa poliisin toiminta yhteiskunnan turvaajana muihin turvallisuus sektoreihin.

Täytyy toivoa, että vankilan johtajilla pysyy järki päässä eivätkä he uhkaa päästää vankeja karkuun, vaikka naapuri laitoksen johdossa kuuppa näyttää himmentyvän. Entisenä vankeinhoito laitoksen virkamiehenä uskon vankilajohtajien työrauhaa kunnioittavaan johtamistapaan.

Tämä poliisin näytösköyhyys paljastaa karusti, kuinka vahva, koko maan kattava, sujuva sanainen ja vahvoihin neuvottelu reserveihin perustuva johtajisto voi neuvotella eduskunnan melkein polvilleen. Mieleen tulee muut samalla alalla toimivat julkisen sektorin työntekijät. Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön organisaatiot ovat poliisia vielä intensiivisemmin asiakaspinnassa kiinni.

Joutuu pakostakin pohtimaan, onko nykypolvi vanhaa kaartia aggressiivisempi edunvalvojana. Jos henkilöstö ja sen edustajat keskittyvät liikaa edun valvontaan, vääjäämättömät pikku takaiskut voivat laskea työteon moraalia, koska ei ole totuttu tappioihin.

PS. En ole poliisivastainen. Päin vastoin konsultoin johtamisessa lähes jokaista poliisin keskusyksikköä ja silloisia poliisipiiriä. Muistan kirkkaasti, miten ensitapaamisella SUPO:n päällikkö Pentti tarjoili minulle Ratakadulla jatkuvasti mineraalivettä .. Se tarjoilu osui nappiin.

Minulta on ilmestynyt viides kirja ”Ministeriöissä käsi käden pesee”.
suomalainen.com