Siirry pääsisältöön

2661. Poliisi on tehnyt määrärajojensa ruinaamisesta taitolajin

Heti alauksi on sanottava, että tämä on vain eduksi poliisille. Niinpä poliisin toiminta valtion budjettiehdotuksen poliisi osion laadinnassa on ihailtavaa ja hatun noston arvoista. Yleisesti ottaen se on siistiä ja sana valinnoiltaan sujuvaa ja kansalaisten sieluja koputtelevaa sekä päättäjien aivo nystyröitä häiritsevää. Poliisi on budjettinsa lihottamisessa onnistunut organisoimaan vaatimuksensa kadehdittavan hyvin likaamatta kuitenkaan johdon käsiä. Harppaus tässä ruinaamisessa on mennyt valtavasti eteenpäin siitä, kun konsultoin poliisia VM:n nimiin 1970-luvulla. Silloin piippua poltteteva poliisijohtaja Jousimaa savunsa takaa naureskeli meille alokkaille. Poliisiylijohtaja Erkki Korhonen ei sekaantunut osastolla budjettiasioihin, vaan neuvotteli ne suoraan VM:n kanssa. Mutta on tässä menty eteenpäin.

Määrärahojen kartuttamisen on ottanut tosissaan Suomen Poliisijäjerstöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinne, joka Ylen radiossa ja televisiossa pääsee esittelemään jäsentensä raha huolia tämän tästä. Tässä puuhassa ei ole mitään moitittavaa, ainoastaan kadehdittavaa. Poliisin määrärahojen lihavoittamis ruinaus on kuin keväinen tulva. Se tulee yhtä varmasti, kuin Inarin järven jäiden lähtö.

Viimeksi Jonne Rinne vaati pitkäjänteisyyttä VM:n budjetointiin poliisi asioissa. Hän on varmaankin oppinut tämän järjestöltään, joka on pitkäjänteisesti vaatinut poliisin määrärahojen korotusta. Poliisilla on tähän lyömätön valtti kortti. Pitää turvata kansalaisten turvallisuus. Jonne Rinne kysy suurinpiirtein, mitä tapahtuu, jos poliisi ei pääse ajoissa ottamaan kiinni vaarallista asemiestä. Samankaltaista voisi kysyä palo-ja pelastustoimen johtaja. Mitä tapahtuu, kun talo palaa eikä palokuntta saada paikalle? Kummatkin  ovat hyvä kysymyksiä ja kummankin alan työtekijät ovat palkkansa ansainneet.

PS Minulta on ilmestynyt uusi kirja ”Ministeriöissä käsi käden pesee
suomalainen.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *