Siirry pääsisältöön


2661. Poliisi on tehnyt määrärajojensa ruinaamisesta taitolajin

Heti alauksi on sanottava, että tämä on vain eduksi poliisille. Niinpä poliisin toiminta valtion budjettiehdotuksen poliisi osion laadinnassa on ihailtavaa ja hatun noston arvoista. Yleisesti ottaen se on siistiä ja sana valinnoiltaan sujuvaa ja kansalaisten sieluja koputtelevaa sekä päättäjien aivo nystyröitä häiritsevää. Poliisi on budjettinsa lihottamisessa onnistunut organisoimaan vaatimuksensa kadehdittavan hyvin likaamatta kuitenkaan johdon käsiä. Harppaus tässä ruinaamisessa on mennyt valtavasti eteenpäin siitä, kun konsultoin poliisia VM:n nimiin 1970-luvulla. Silloin piippua poltteteva poliisijohtaja Jousimaa savunsa takaa naureskeli meille alokkaille. Poliisiylijohtaja Erkki Korhonen ei sekaantunut osastolla budjettiasioihin, vaan neuvotteli ne suoraan VM:n kanssa. Mutta on tässä menty eteenpäin.

Määrärahojen kartuttamisen on ottanut tosissaan Suomen Poliisijäjerstöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinne, joka Ylen radiossa ja televisiossa pääsee esittelemään jäsentensä raha huolia tämän tästä. Tässä puuhassa ei ole mitään moitittavaa, ainoastaan kadehdittavaa. Poliisin määrärahojen lihavoittamis ruinaus on kuin keväinen tulva. Se tulee yhtä varmasti, kuin Inarin järven jäiden lähtö.

Viimeksi Jonne Rinne vaati pitkäjänteisyyttä VM:n budjetointiin poliisi asioissa. Hän on varmaankin oppinut tämän järjestöltään, joka on pitkäjänteisesti vaatinut poliisin määrärahojen korotusta. Poliisilla on tähän lyömätön valtti kortti. Pitää turvata kansalaisten turvallisuus. Jonne Rinne kysy suurinpiirtein, mitä tapahtuu, jos poliisi ei pääse ajoissa ottamaan kiinni vaarallista asemiestä. Samankaltaista voisi kysyä palo-ja pelastustoimen johtaja. Mitä tapahtuu, kun talo palaa eikä palokuntta saada paikalle? Kummatkin  ovat hyvä kysymyksiä ja kummankin alan työtekijät ovat palkkansa ansainneet.

PS Minulta on ilmestynyt uusi kirja ”Ministeriöissä käsi käden pesee
suomalainen.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *