1976. Suomen geopoliittinen asema – nyt meremme ovat vahvuutemme

     Mitä enemmän puolustussodan strategi tarkastelisi Suomen geopoliittista sijaintia, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulisi siitä, että Suomi ei ole tavanomainen Venäjän naapuri.  Meillä on monivuotisia kokemuksia sodasta Venäjää kanssa, mutta vielä pitempiä kokemuksia rauhanomaisesta yhteistyöstä sekä kaupasta naapurimme kanssa. Sen lisäksi, että maallamme on 1300 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, meillä on myös raja Natomaa Norjan kanssa.
     Oli hämmästyttävää havaita, miten eri tavalla Ruotsi suhtatauti alkukesällä presidenttimme yhteyden pitoon Putiniin.  Eräät Ruotsin asiantuntijat lausuivat, ettei Putin olisi terve tullut vierailulle Ruotsiin. Tämä ilmaistiin Putinin ja Niinistön kahdenkeskisiä neuvotteluja paheksuvaan sävyyn, vaikka enemmän tai vähemmän kulissien takana useat EU-maiden johtohenkilöt antavat näille neuvonpidoille suuren arvon.
     Näiden neuvottelujen painoarvoa lisää maidemme välinen suora ja pitkä yhteistyö monella yhteiskuntapolitiikan alalla ja tasolla. Taustalla vaikuttaa myös geopoliittinen sijaintimme. Tässä asiassa tilanne on muuttunut rajusti sitten Paasikiven aikojen Baltian maiden Natojäsenyydestä alkaen. Voimme myös olla varmoja, ettei Venäjän kautta kukaan hyökkää Suomeen.
     Nyt meremme ovat vahvuutemme.  Runsaiden joukkojen ja raskaan kaluston siirtäminen meren yli on liian hankalaa verrattuna muihin mahdollisuuksiin, ja toisaalta nämä muut mahdollisuudet eivät ole relevantteja, jos on riittävästi ilmatorjunta kapasiteettia.
     Tulkoon puolustustarve mistä suunasta tahansa puolustusministeriön kaavailut käyttää jotain osaa asevelvollisuuden suorittajista nopeina valmiusjoukkona on kannatettavaa.