Siirry pääsisältöön

1955. Suomen puolustuskyky on oikeilla raiteilla

Dosentti Arto Nokkala totesi teoksessaan Kyky ja tahto, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee uudistuksia lähinnä sisäistä syistä.
     Nyt uudistuksia tarvitaan myös ulkoisista syistä. Onneksi haikailut ammattisotilasiin perustuvasta Suomen puolustuslaitoksesta on lopetettu.
     Puolustusvoimain perusta on, että maalla on riittävän suuret valmius- ja puolustuskykyiset maajoukot. Nykyiset noin 250 000 reserviläistä käsittävät joukot riittänevät.
       Alueellinen järjestämä on toinen puolustuksen perusta.  Sen täytyy merkitä myös sitä, että ollaan valmiita reagoimaan vihollisiskuihin itsenäisillä taisteluosasoilla nopeasti missä osassa maatamme tahansa. Todennäköisimmät taistelukriisit syntyvät alueille, joihin vihollinen suuntaa strategisen iskunsa. Kybersodan torjunta vaatii omat järjestelmänsä. Alueellinen puolustusjärjestelmän on pystyttävä organisoitumaan myös pitkän rintamalinjan puolustukseksi tai sen osaksi.
     Puolustuksessa avainasemassa jalkaväen lisäksi tällöin tulevat olemaan maakohteisiin suunnattavat lentokonetulivoima ja nopeasti liikuteltavat tykistö- ja ilmatorjuntajärjestelmät sekä kranaatin- ja raketinheitinkalustot sekä puolustukseen sopiva ohjusjärjestelmä.
     Jos lentokonetulivoima osoittautuu jossain vaiheessa kriittiseksi tekijäksi, sitä on voitava varautua hankkimaan lisää ennakkosopimuksilla kansainväliseltä organisaatiolta ilman liittymistä natoon.
     Ottawan sopimuksesta 2011 huolimatta on turvattava riittävän maamiinajärjestelmän käyttö.
     Suuren kriisin varalle suurin resurssimme on pitää portti niin rasvattuna Natoon, että Suomella on mahdollisuus mutkattomasti punoutua natojärjestelmien piiriin tai osaksi natojärjestelmiä olematta ennen kriisiä natomaa. Viimeistään tällöin puolustusvoimat on  kokonaisuudessaan uskottava.

     Saamme olla erittäin tyytyväisiä, ettei maamme puolustusvoimia ole ajettu alas. Tällaista pyrkimystä oli 2000- luvulla, mutta vauriot jäivät vähäisiksi. Baltian maat ja Ruotsi katuvat nyt näitä alasajotekojaan.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *