Siirry pääsisältöön


2398. Me suhtaudumme koronakaranteeniin kuin laukkakilpailuihin

     Koska korona on levinnyt ja kasvussa Uudellamaalla ja muuhun maahan virus ei ole juuri levinnyt, on järkevää heti Uudenmaata koskeviin toimenpiteisiin. Ennen kaikkea koronan tartuntojen huippu on saatava mahdollisimman matalaksi lyhyeksi tasaiseksi jaksoksi, jonka jälkeen tatutnojen määrän käyrä laskee kumpuilleen nollaan Tämä on mahdollista viruksen laannuttua Uudenmaalla vapautaa Uuudenmaan hoitokapasiteettta  muun Suomen käyttöön. Tähän hallitus pyrkiikin 19.4.2020 ulottuvalla Uudenmaan eristämisellä.
    
Oletetaan Uudenmaan huipun osuvan välille 10.4 - 19.4.2020 ja epidemian käytännössä olevan Uudellamaalla ohi 15.5.2020 eli tehohoitoa vaativa aika sijoittuisi 10.4.-15.5.2020 (35 vrk.) Oletetaan vielä, että tehohoitoa tarvitaan tänä aikana etelässä 1800 potilaalle.
   
Jos Uudellamaalla on M tehohoitopaikkaa ja yksi hoidettu potilas tarvitsee parantuakseen 20 vrk, niin 35 vrk:ssa pitää tehohoitaa 1800 potilasta, eli saadaan yhtälö M x 35/20 = 1800, josta ratkaisemalla M = 1800 x 20/35 = 1028 tehohoitopakkaa. Kaikkien 1800 potilaan tehohoitamien vaatii siis 1028 hoitopaikkaa. Määrä 1028 tehohoitopaikkaa on laskennallinen maksi, joka mahdollistaisi sen, että 10.4-15.5.2020 Uudenmaa pystyisi tehohoitamaan 1800 potilasta. Näin suurta kapasiteettia ei käytännössä tuskin tarvitaan, koska tehohoitoa vaativien määrän huippu saattaa olla vain muutama päivä.
     Jos viruksen saa 30 prosenttia väistöstä, kapasiteettiin riittämiseksi oli kaikin keinoin rajoitettava levinneisyys määrältään matala-asteiseksi ja kestoltaan pitkäksi, vuoden loppuun.
    Esitetyn laskelman  p
arametrein kombinaatioilla saadaan esille erilaisia skenaarioita. Terveydenhoidon ja THL::n ammattilaisilla on omat pätevämmät ja tarkemmat keinot laskea tarvittava kapasiteetti ja muita suureita. Yllä esitetty vain hahmottelee suuruusluokkia ja aikatarpeita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *