Siirry pääsisältöön


2398. Me suhtaudumme koronakaranteeniin kuin laukkakilpailuihin

     Koska korona on levinnyt ja kasvussa Uudellamaalla ja muuhun maahan virus ei ole juuri levinnyt, on järkevää heti Uudenmaata koskeviin toimenpiteisiin. Ennen kaikkea koronan tartuntojen huippu on saatava mahdollisimman matalaksi lyhyeksi tasaiseksi jaksoksi, jonka jälkeen tatutnojen määrän käyrä laskee kumpuilleen nollaan Tämä on mahdollista viruksen laannuttua Uudenmaalla vapautaa Uuudenmaan hoitokapasiteettta  muun Suomen käyttöön. Tähän hallitus pyrkiikin 19.4.2020 ulottuvalla Uudenmaan eristämisellä.
    
Oletetaan Uudenmaan huipun osuvan välille 10.4 - 19.4.2020 ja epidemian käytännössä olevan Uudellamaalla ohi 15.5.2020 eli tehohoitoa vaativa aika sijoittuisi 10.4.-15.5.2020 (35 vrk.) Oletetaan vielä, että tehohoitoa tarvitaan tänä aikana etelässä 1800 potilaalle.
   
Jos Uudellamaalla on M tehohoitopaikkaa ja yksi hoidettu potilas tarvitsee parantuakseen 20 vrk, niin 35 vrk:ssa pitää tehohoitaa 1800 potilasta, eli saadaan yhtälö M x 35/20 = 1800, josta ratkaisemalla M = 1800 x 20/35 = 1028 tehohoitopakkaa. Kaikkien 1800 potilaan tehohoitamien vaatii siis 1028 hoitopaikkaa. Määrä 1028 tehohoitopaikkaa on laskennallinen maksi, joka mahdollistaisi sen, että 10.4-15.5.2020 Uudenmaa pystyisi tehohoitamaan 1800 potilasta. Näin suurta kapasiteettia ei käytännössä tuskin tarvitaan, koska tehohoitoa vaativien määrän huippu saattaa olla vain muutama päivä.
     Jos viruksen saa 30 prosenttia väistöstä, kapasiteettiin riittämiseksi oli kaikin keinoin rajoitettava levinneisyys määrältään matala-asteiseksi ja kestoltaan pitkäksi, vuoden loppuun.
    Esitetyn laskelman  p
arametrein kombinaatioilla saadaan esille erilaisia skenaarioita. Terveydenhoidon ja THL::n ammattilaisilla on omat pätevämmät ja tarkemmat keinot laskea tarvittava kapasiteetti ja muita suureita. Yllä esitetty vain hahmottelee suuruusluokkia ja aikatarpeita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *