Siirry pääsisältöön

2398. Me suhtaudumme koronakaranteeniin kuin laukkakilpailuihin

     Koska korona on levinnyt ja kasvussa Uudellamaalla ja muuhun maahan virus ei ole juuri levinnyt, on järkevää heti Uudenmaata koskeviin toimenpiteisiin. Ennen kaikkea koronan tartuntojen huippu on saatava mahdollisimman matalaksi lyhyeksi tasaiseksi jaksoksi, jonka jälkeen tatutnojen määrän käyrä laskee kumpuilleen nollaan Tämä on mahdollista viruksen laannuttua Uudenmaalla vapautaa Uuudenmaan hoitokapasiteettta  muun Suomen käyttöön. Tähän hallitus pyrkiikin 19.4.2020 ulottuvalla Uudenmaan eristämisellä.
    
Oletetaan Uudenmaan huipun osuvan välille 10.4 - 19.4.2020 ja epidemian käytännössä olevan Uudellamaalla ohi 15.5.2020 eli tehohoitoa vaativa aika sijoittuisi 10.4.-15.5.2020 (35 vrk.) Oletetaan vielä, että tehohoitoa tarvitaan tänä aikana etelässä 1800 potilaalle.
   
Jos Uudellamaalla on M tehohoitopaikkaa ja yksi hoidettu potilas tarvitsee parantuakseen 20 vrk, niin 35 vrk:ssa pitää tehohoitaa 1800 potilasta, eli saadaan yhtälö M x 35/20 = 1800, josta ratkaisemalla M = 1800 x 20/35 = 1028 tehohoitopakkaa. Kaikkien 1800 potilaan tehohoitamien vaatii siis 1028 hoitopaikkaa. Määrä 1028 tehohoitopaikkaa on laskennallinen maksi, joka mahdollistaisi sen, että 10.4-15.5.2020 Uudenmaa pystyisi tehohoitamaan 1800 potilasta. Näin suurta kapasiteettia ei käytännössä tuskin tarvitaan, koska tehohoitoa vaativien määrän huippu saattaa olla vain muutama päivä.
     Jos viruksen saa 30 prosenttia väistöstä, kapasiteettiin riittämiseksi oli kaikin keinoin rajoitettava levinneisyys määrältään matala-asteiseksi ja kestoltaan pitkäksi, vuoden loppuun.
    Esitetyn laskelman  p
arametrein kombinaatioilla saadaan esille erilaisia skenaarioita. Terveydenhoidon ja THL::n ammattilaisilla on omat pätevämmät ja tarkemmat keinot laskea tarvittava kapasiteetti ja muita suureita. Yllä esitetty vain hahmottelee suuruusluokkia ja aikatarpeita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *