Siirry pääsisältöön

2389. Koronan levinneisyys etenee aaltomaista käyrää mukaillen kohti nollaa

   Eiliseen presidentin puheeseen on helppo yhtyä. Häntä mukaillen: ”Pitää huolehtia sairaista ja heikoista, terveet huolehtii myöhemmin taloudesta”. Hallitus on myös tähän asti toiminut hyvin ja kaikkien pitää antaa täysi tuki koronan torjunnalle ja tehdä oma osuutensa siinä.
    
Asiantuntijoiden lausunnoista, eilisestä pääministerin a-studion kommentista sekä aamuisesta HS:n pääkirjoituksesta (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006436993.html)  heijastelee alueellisen päätösvaltaisen viranomaiselimen puuttuminen. Nyt toimitaan kansalaisesta hallitukseen ja eduskuntaan ulottuvan sektorilainsäädännön varassa sen sijaan, ett meillä olisi toimivaltainen alueen kattava viranomainen. Aiemmin tällainen oli lääninhallitus, muttei enää valitettavasti ole. Tätä ongelmaa eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys (https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa.
    
Jos meillä olisi ollut lääninhallituksen kaltainen yleisviranomaiselin, olisimme voineet tarvittaessa edetä asteettain  kohti valmuislain käyttöönottoa.
    
Asiantuntijat ja myös eräät poliitikot ovat todenneet, että virus leviää eksponentiaalisesti. Osin näin on, mutta pitää toivoa Suomessa päästävän tilanteeseen, jossa leviäminen muodostaa alaspäin aaltoilevan käyrän. Tällaiseen leviämiskäyrään päästään, jos leviämisketjut pystytään rajaamaan. Silloin on monta eriaikaista pientä eksponentiaalista käyrää, jonka summaa on edellä kuvattu nollaan suppeneva aaltokäyrä. Tärkeää on, että aaltokäyrän huippukohdat eivät ole korkeita olkoonkin, että se on pitkä, mutta suppenee nollaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *