1117. Sote – hyveellisen näköinen hanke

     Tänään Helsingin Sanominen pääkirjoituksessa todettiin sote-uudistuksen vaativan hyvää johtamista. Havainto on oikea. Lähes aina kun johtajalta kysytään hänen alansa johtamisvaatimuksia, vastaus on, että meidän ala on niin erikoinen, ettei siihen sovi yleiset mallit.

     Sotessa tämä osittain pitää paikkansa, sillä terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala, siinä ei pelitä profit motive, sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä asiakastyytyväisyys.

     Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus. Maksajalaatu on eri asia kuin palvelulaatu.

     Siksi pelkät yksityissektorin johtamismallit eivät toimi.

     Uudessa sote-ratkauisissa leveäharteinen sote-alue päättää muiden muassa, mistä palvelut ostetaan ja arvioi myös hoidon vaikuttavuutta. Laaja-alaisesti motivoitunut tuottajaorganisaatiot eivät vahdi ainoastaan oman toimintansa tehokkuutta ja laatua, vaan peilaavat, miten sen tulokset ovat synkronoitu kokonaisuuteen ja miten kokonaisuus toimii.

     Epäilemättä tulevilla sote-johtajilla suurimmalla osalla on runsain mitoin johtamiskokemusta ja –koulutusta. On myös toivottaa, että nimityksissä  poliittinen aktiivisuus ei sivuuta pätevyyttä.

     Selvää on myös, että uudistaminen ei saa pysähtyä rakenteiden määrittelyyn, vaan koko uudistuksen vaatima ohjaus-, johtamis- ja seurantajärjestelmät on kehitettävä samanaikaisesti rakenteiden kanssa.

     Tällöin johdon koulutus pystytään kiinnittämään pelkän teoria sijasta uudistettuun sosiaali- ja terveystoimen järjestelmään.