1098. Kun johdolla ei ole pätevyyttä, sille ei jää mitään käteen, paitsi julkisella sektorilla

     Päivän Helsingin Sanomissa oli osuva kirjoitus julkisen ja yksityisen sektorien johtajien valintaprosessin eroista. Ero on ällistyttävä siitä huolimatta, että se on  laajasti tunnettu tosiasia.

    Kun poliittisin perustein valittujen johtajien valinnoissa ei arvosteta kokemusta ja näyttöjä pätevästä johtamisesta, vaan sitä tunnettua sopivuutta, poliitikot on mahdollisimman huono taho korostamaan tuottavuuden merkitystä.

     Tästä esimerkkinä käy hyvin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Se kuuluu rahan käytön runsaudessaan per capita maan kärkeen. Korkeille johtopaikoille on valittu hyvin vaatimattomien näyttöjen perusteella lukuisia johtajia. Toiminnan laatu ei ole hyvää. Löytyy viikkojen päästä kuolleita vanhuksia hoitokodeista. Ei tiedetä, mitä terveyskeskuksille pitäisi tehdä, jne.

     Miten ihmeessä hallinnolta voidaan vaatia tehokkuuden kasvua, kun ylin johto näyttää nimityksillään ja toiminnallaan huonoa esimerkkiä niin keskeisessä asiassa kuin tuottavuuden kohottaminen? Sehän on olennainen osa kestävyysvajeen kiinni kuromista.

     Kun poliittinen johtaja tulee taloon, se ensin kääntää kasvonsa pois tuottavuudesta ja sen jälkeen kääntää sille selkänsä. Ja alaiset perässä.