Siirry pääsisältöön

1099. Vastuu terveydenhoidon vaikuttavuudesta on julkisella vallalla – ei yksityisillä firmoilla

      Eilisessä Helsingin Sanomissa oli Suomen fysioterapia yhdistyksen  puheenjohtaja Tuula Mustosen ja  toiminnanjohtaja Leila Salosen ansiokas mielipidekirjoitus kilpailusta terveyspalveluista. Kirjoituksessa kommentoitiin valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinosen aiemmin esittämiä riskejä terveydenhoidon kilpailuttamisesta.

     Mustonen ja Salonen oivat oikeassa todetessaan yksityisen täydentävän julkista. Ylilääkäri Leinosen mielestä yksityisen tuottajan ensisijaisen tehtävä on myydä tuotteita. Sisäsitä laadun valvontaa hän epäilee.

     Mustonen ja Salonen tekivät kuitenkin hieman yllättävän esityksen. Heidän mielestä yksityis- julkinen ja kolmassektori tulisi asettaa samalle viivalle arvioitaessa laatua, vaikuttavuutta ja hintaa. Esitys on puoleksi totta, mutta toinen puoli monipuolisesti ongelmallinen

      Terveydenhoito ei ole  palveluala, vaan investointiala, jonka tärkein tulos vaikuttavuus syntyy vuosien viipeellä integroituna monimutkaisiin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Sen selvittämien vaatii keskitettyä ohjausta, asiantuntemusta ja resursseja.

     Yhtäältä yksityissektori ei ole välttämättä kiinnostunut panostamaan riittävästi tähän resursseja syövään ja epävarmaan toimintaan.

    Toisaalta luotettavia vaikuttavuustuloksia saadaan vasta valtakunnan tasolla  Pitää olla lihaksia sanoa ei negatiivisille tuloksille. Kun nämä negatiiviset tulokset ovat ovat niin suuria, että ne peittävät alleen kaikki positiiviset tulokset, julkisen vallan pitää painaa jarrua ja sanoa, mitä tietä ajetaan .Ja se on ainut ja oikea taho tähän

     Kolmanneksi julkisen vallan on luotava perusinfra, jonka varassa koko terveydenhoito sykkii. Siinä keskeisiä muita tekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *