Siirry pääsisältöön


1103. Kiristyvä kriminaalipolitiikka

    Elisessä Helsingin Sanomissa Rikosseuraamuslaitoksen johtava ylilääkäri Heikki Vartiainen on huolissaan perustellusti vankeinhoitopolitiikan kiristämisestä. Vankeinhoito ollaan  romuttamassa.

    On syytä huomata, että kovenevat puheaallot toistuvat noin 10 vuoden välein. Hetki on.

     Päivän keskustelua ja äänensävyjä voi hyvin verrata kansaedustaja Pia Kauman motteisiin maahanmuuttoäitien hyvästä lastenvaunuista. Vähäosaisia ja syrjäytyneitä valtio ei saa antaa tukea missään muodossa enemmän tai laadukkaammin kuin tavallisia suomalaisia vähäosaisia, vähempi riittää.

     Vankeinhoidossa tämä tarkoittaa vartijoiden lukumäärän vähentämistä. Ei siis mitään kuntoutusta, vaikka vankien keskimääräien eliniänodote on 47 vuotaa ja 80 prosenttia heistä sairaita, hoito tarvitsevia.

     Vankien terveydenhoito näyttää siirtyvän vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Jokainen voi kuvitella, millainen vankeinhoidon taso silloin  on, kun vanki tulee täpö täyteen terveyskeskukseen vartija mukana. Hoidolliset tilanteet muodostuvat käytännössä mahdottomiksi, jolloin niitä ei järjestetä juuri lainkaan.

    3-5 vankilaa on lakkautuslistalla.

    Kaikkineen tämä merkitsee vankeinhoitopolitiikan huomattavaa kiristämistä toiminnan resursseja vähentämällä. Taustalla on se, että kun rangaistusten ankaroittaminen on hidasta ja epävarmaa lainvalmistelutyötä, niin resurssien kiristys on nopeaa, luotettavaa ja heti kuristavaa.

     Nyt pitäisi  perinteisiä pohjoismaisia arvoja ja tasa-arvoa edustavien piirien pitää herätä vastustamaan kiristyvää oikeistolaista kriminaalipolitiikka.

    Ensimmäisenä pitää torpata vankien terveydenhoidon siirtyminen  sosiaali- ja terveysministeri Rädyn alaisuuteen. Kun hän ei onnistunut leikkaamaan oman ministeriön kehyksistä lupaamaansa miljardia, se ei oikeuta vankien terveydenhoidon alas-ajoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *