Ei tarvitse olla huippukyky ennustamaan uusien koko maailmaa
tavalla tai toisella ravistelevien keksintöjen pulpahtavan markkinoille digitalitekniikan
satona.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu ja siihen limittyneet
(kumppanit) googlet, twitterit, yahoot, facebookit, jne tuottavat jo nyt ällistyttäviä sovellutuksia.
Niillä voidaan valvoa ja ennakoida ihmisten toimintoja ja digitaalisia jälkiä
ja globaalisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Kun tähän listään satelliittivalokuvauksen kehittyminen
havaitsemaan tennispallon kokoiset kohteet ja maapallon kaikenlaiset fyysiset
muutokset, ollaan rajalla, jossa isoveli näkee kaiken.
Eli ollaan silla rannalla, jossa horisontissa näkyy
ict-sovellutusten aihiot, joista voidaan ideoida älytuotteita ajan tasaisesti
valvomaan ja raportoimaan koko maapallon pintaa ja sen ilmiöitä
Suosittuna kotisovellutuksena voisi olla tv-nurkassa
laite, jolla voi alkaa seurata Kuopion kaupungin tietyn osoitteen tapahtumia reality-periaatteella.
Suomalaisilla innovaatiotoimijoilla pitää olla anturat
pystyssä havaitsemaan alan kehitys ja mahdollisuudet.
Nokia patenttisalkkuinen ja paikantamisosaamisineen on
varmaan näissä mahdollisuuksissa ajan tasalla.
Ennen kaikkea pienten innovaatioyritysten tulisi pistää
päänsä tuleen ja kurkottautua mukaan kehityksen kelkkaan. Se vaatii, että
pienyritys pystyy aluksi itse kuvittelemaan ja hahmottelemaan jonkin alan
kehityksen suunnan ja mahdollisuudet ja tämän
perusteella kehittämään idean, jota itse
tai kumppanin kanssa ryhtyy kehittämään.
Tästä eteen päin pienyritykselle päivät voivat olla yhtä taikaa
ja hunajaa. Toista vaihtoehtoa ei kannata ajatella, sillä jos et ole
epäonnistunut, et ole yrittänyt tarpeeksi.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti