1792. Vaarana on, että poliittiset kaaderilaiset alkavat johtaa nimityksiensä jälkeen sote-alueita ja itsehallinnollisia maakuntia
Johtamisen vastuullisuutta kuvaa, että yhden sote-alueen
budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa
jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa
esimerkiksi Wärtsilän johtamista. Sote-alueita tulee 15 ja itsehallinnollisia
maakunta-alueita 18.
Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.
Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.
Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeiden puristuksessa, on painotettu johtamiseen laadun merkitystä soten eri tasoilla. Saman tasoista johtamisen laatua tarvitaan maakuntienkin johtamisessa. Tarvitaan huipputason johtamista. Muuten hanke voi kariutua jo alkumetreillä tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan.
Hereää kysymys, miksei tässä tilanteessa ja sote-alueiden samakaltaisten johtamishaasteiden vallitessa, ei ole asianomaisessa sote-laissa yhdenmukaistettu johtajien pätevyysvaatimuksia. Tässä tapauksessa yhdenmukainen korkean johtamisen laatu palvelisi ylimmän konsernijohdon mahdollisuuksia saavuttaa ne miljardiluokan eurojen säästöt, joita sote-ministeri Rehula piti jopa vähimmäistavoitteena. Miksi tuottavuustavoite saatetaan uhanalaiseksi yksinkertaisella lakitempulla? Sama johtamislaatu koskee myös maakuntien johtamista.
Uudistuksen onnistumien ehdoton edellytys on, että jokaisella tasolle saadaan mahdollisimman pätevä ja tehokas johtaja ja esimies.
Tämän saavuttamiseksi vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote- ja maakunta-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana ovat parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.
Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin, kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksista.
Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen ja itsehallinnollisten maakunta-alueiden johtaja ja seuraavan tason johtajat ovat kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.
Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.
Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.
Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.
Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeiden puristuksessa, on painotettu johtamiseen laadun merkitystä soten eri tasoilla. Saman tasoista johtamisen laatua tarvitaan maakuntienkin johtamisessa. Tarvitaan huipputason johtamista. Muuten hanke voi kariutua jo alkumetreillä tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan.
Hereää kysymys, miksei tässä tilanteessa ja sote-alueiden samakaltaisten johtamishaasteiden vallitessa, ei ole asianomaisessa sote-laissa yhdenmukaistettu johtajien pätevyysvaatimuksia. Tässä tapauksessa yhdenmukainen korkean johtamisen laatu palvelisi ylimmän konsernijohdon mahdollisuuksia saavuttaa ne miljardiluokan eurojen säästöt, joita sote-ministeri Rehula piti jopa vähimmäistavoitteena. Miksi tuottavuustavoite saatetaan uhanalaiseksi yksinkertaisella lakitempulla? Sama johtamislaatu koskee myös maakuntien johtamista.
Uudistuksen onnistumien ehdoton edellytys on, että jokaisella tasolle saadaan mahdollisimman pätevä ja tehokas johtaja ja esimies.
Tämän saavuttamiseksi vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote- ja maakunta-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana ovat parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.
Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin, kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksista.
Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen ja itsehallinnollisten maakunta-alueiden johtaja ja seuraavan tason johtajat ovat kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.
Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.
Kommentit
Lähetä kommentti