Siirry pääsisältöön


1806. Järjestelmän alamaiset

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista operaatiosta kerrotaan julkisuuteen ja niitä järjestelmän edustajat kommentoivat, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.

     Valtion suuret ict-hankkeet tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä milestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089).

     Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)

     Järjestelmän edustajan kaikki tietävän, uusimman lausunnon antoi THL:n professori Patronen. Hänen mestaroimansa käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. Pitää vain soittaa esimiehelle aamulla ja kertoa tulevansa töihin vasta, kun pääse vuoteesta ylös unettoman yön jälkeen (https://www.google.fi/search?q=leeni+peltonen+kotiliesi&biw=985&bih=503&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiw49z6sKnKAhVqv3IKHZ7RBckQ_AUIBigB#tbm=isch&q=a-studio+patronen). (Yle, a-studio, 12.1.)

     Patronen ei kertonut, mitä vaikutuksia syntyy uuden käypähoito-ohjeen soveltamisen jälkeen, kun 3000000 nukkuu huonosti yönsä. Mitä ilmeisemmin ennen aikainen kuolleisuus nousee tässä ryhmässä, jolloin vahinko on suurempi kuin unilääkkeiden saannin rajoittamisen mahdolliset hyvät seuraukset.

     Patrosen esitys siitä, että unettomia aletaan ohjaamaan parempaan uneen terveyskeskuksissa, kun ensin hoitohenkilökunnalle annetaan koulutusta, on naiivi ja asiakkaita loukkaava. Nykyisessä sotesotkussa ja leikkausilmapiirissä tällaiset puheet tuntuvat lähes narrimaisilta samoin, kuin viestintäkonsultti Leeni Peltosen ohje käsitellä päivällä ikävät asia päässään, etteivät ne illalla tule mieleen. Ne saattavat tulla ikävimmillään silloin käsitellyksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Rauhallinen kävely oli tervetullut ohje.
      Onneksi löytyy yksityisajattelijoita, jotka eivät niele kaikkea, mitä järjestelmä suoltaa. Psykiatri Matti. O. Huttunen tyrmäsi Patrosen perustelut unilääkkeiden vähentämisestä perusteettomina. Huttusen mukaan unilääkkeiden käyttö on parempi vaihtoehto kuin unettomuus ja järjestelmän edustaja Patrosen pelottelut vain pahentavat unettomuutta (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177607624)

     Professori Erkki Vauramo esitti päivän HS:ssä oleellisen kysymyksen, miksi helsinkiläisten pitää tyytyä päättäjien pohdintaan, onko kolme vai neljä kuukautta sopiva aika päästä lääkäriin yleiseurooppalaisen tason ollessa 1-2 päivää (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177573661).

     Sanotaan, että parhaat valehtelijat uskovat omiin valheisiinsa, mutta onneksi ei meidän järjestelmä vielä tässä vaiheessa ole.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *