Suomi taapertaa erilaisten ennusteiden
suossa. Siitä ei ole paljon vahinkoakaan, koska juuri kukaan ei ota niitä
vakavasti. Ne kuuluvat kuitenkin kansantaloustieteen perussälään, vaikka ne näyttävät tanssivan vain keskenään, median foorumeilla.
Stubbin arvio oli, että kun Venäjän talous laskee kuusi prosenttia, sen vaikutus Suomelle on 0.5 prosenttia. Ettei vain kaava perustuisi Suomen Venäjän viennin osuuteen kokonaisviennistä, esimerkiski 17 prosenttiin, eli kuudes osaan, jolloin saadaan Subbin timantti.
Käytännön kansantaloustiede näyttää olevan samankaltainen kuivettunut uninen seurakunta, kun sosiaalisten innovaatioiden lähetyskunta, jossa ei ole keksitty mitään uutta satoihin vuosiin. Kansantaloustiede on kuin mies, joka vain elää jatkuvassa tulevaisuudessaan ja hermostuneessa epäselvyydessään.
Ei nyt tarvitse paradigmaa vaihtaa, vaan alkaa koota soveltavan kansataloustaloutieteen rakennuspalkioita uudella tavalla, alhaalta päin. Saman tapaan kuin kampoihin paneva kansanterys saattiin ohjattua kuripoluille Pusan johdalla 1970-luvulla. Tällainen lähestymistapa oli sikäli looginen, että melkein kaikki merkittävät teoriat ja sovellutkset ovat syntyneet näin. Einstein kirmaili mielikuvituksissaan suhteellisuustroriansa kimpussa liikkuvissa hisseissä, alhalta ylos, ylhäältä alas
Kuntatalouksissa kaikki kuuluu kansantalouteen. Voitaisiin lähteä liikkeelle kuntatalouksien dynamiikkojen selvittämisestä ja sen jälkeen laajentaa tarkastelua koko kansatalouden analyyseihin ja menetelmiin. Ollaanko tähän valmiita, vaan alkavatko osapuolet karttaa toisiaan jo ensisilmäyksellä?
Stubbin arvio oli, että kun Venäjän talous laskee kuusi prosenttia, sen vaikutus Suomelle on 0.5 prosenttia. Ettei vain kaava perustuisi Suomen Venäjän viennin osuuteen kokonaisviennistä, esimerkiski 17 prosenttiin, eli kuudes osaan, jolloin saadaan Subbin timantti.
Käytännön kansantaloustiede näyttää olevan samankaltainen kuivettunut uninen seurakunta, kun sosiaalisten innovaatioiden lähetyskunta, jossa ei ole keksitty mitään uutta satoihin vuosiin. Kansantaloustiede on kuin mies, joka vain elää jatkuvassa tulevaisuudessaan ja hermostuneessa epäselvyydessään.
Ei nyt tarvitse paradigmaa vaihtaa, vaan alkaa koota soveltavan kansataloustaloutieteen rakennuspalkioita uudella tavalla, alhaalta päin. Saman tapaan kuin kampoihin paneva kansanterys saattiin ohjattua kuripoluille Pusan johdalla 1970-luvulla. Tällainen lähestymistapa oli sikäli looginen, että melkein kaikki merkittävät teoriat ja sovellutkset ovat syntyneet näin. Einstein kirmaili mielikuvituksissaan suhteellisuustroriansa kimpussa liikkuvissa hisseissä, alhalta ylos, ylhäältä alas
Kuntatalouksissa kaikki kuuluu kansantalouteen. Voitaisiin lähteä liikkeelle kuntatalouksien dynamiikkojen selvittämisestä ja sen jälkeen laajentaa tarkastelua koko kansatalouden analyyseihin ja menetelmiin. Ollaanko tähän valmiita, vaan alkavatko osapuolet karttaa toisiaan jo ensisilmäyksellä?
Kommentit
Lähetä kommentti