Siirry pääsisältöön


1074. TV 1:n Jälkiviisaat-ohjelma - tiensä päässä

     Auringollakin on pilkkunsa, sanotaan. Ei Jälkiviisat-ohjelma kaadu yhteen kurjasti menneeseen jaksoon. Tänään kuitenkin vaikutti siltä, että alkukahvin jälkeen ei ollut enää mitään tekosyytä olla aloittamatta keskustelua, niin sekamelskaan kietoutunutta ja  kangistunutta Kalle Isotalon, Kreeta Karvalan ja Jan Erolan sanojen vaihto ja  päälle puhuminen olivat.

     Kolmikon roolit ovat muotoutuneet vuosien esiintymisien jälkeen ennalta arvattaviksi.  Kuulijan mielenkiinto alkaa vähitellen lopahtaa.

     Vakiintuneena tapana Isokallio ryhtyy aluksi esittämään povokatorisia väitteitä julkishallinnon ongelmista, usein ohjelmaan luonteeseen kyllä sopiavia, kuten miksi valtio tuhlaa 200 miljoonaa euroa taivaan tuuliin. Ja vastaa itse. –Tuulivoiman tukemiseen kiinalaisille ja japanilaisille.

     Taitavana ja kokeneena yritysjohtajana Isokallio on jostan syystä keskittynyt etupäässä vain mokien etsimiseen julkisesta sektorista jättäen vähemmälle  huomiolle hyvin tuntemanssa yrityssektorin. Tämä on hieman outoa, sillä hänen ei tarvitsisi imarrella ja tavoitetlla suosiota miltään taholta.

     Erola innostuu  puolustamaan silloin tällöin vasemmistolaisia näkökantojaan, jos ei tule keskeytetyksi. Hän on hyvä vastapari Isokalliolle.

     Kreeta Karvala on viileän looginen ja käyttää lehtinaisen asiantuntemustaan rautaisesti. Kun hän katsoo olevansa erityisen oikeassa ja kun hänen on välttämtää oikaistava väärät tiedot, hän argumenteilaan hiljentää Isotalon ja  Erolan.

     Miksi kolmikon ohjelma pitäisi lopettaa. Sen jäsenten vakiintuneet ja tunnetut roolit ohjaavat liikaa keskustelua, katselijasta kaikki jo aiemmin kuultua. Keskusteluissa kyllä tulee joskus yllättäviä nökulmia esille, mutta liian usein puheet päätyvät kuin hyvän tahtoisen vanhan pariskunnan kiistely siitä, miten viime kesän loma oikein meni.

     Jälkiviisaat oli hyvä ohjalma, vieläkin, mutta lahoaa se iso puukin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *