Siirry pääsisältöön


1053. Stubbin 48 päivää

     Stubb on ollut pääministerinä 48 päivä. Hän katsoi heti virkaan astuessaan tärkeimmäksi tehtäväkseen viedä kokoomus vuoden 2015 eduskuntavaalien voittoon, pääministeri puolueeksi.

     Mitä merkittävää hän on tehnyt tänä aikana? Ei tietenkään pidä odottaa liikoja seitsemässä viikossa.

     Yksityisiä harrastuksia ei oteta huomion, jos ne eivät liity hänen missioonsa. Esiintymisissä hän puhuu selkeästi ja korostetun hitaasti. On hyvä, että kansaa saa selvää puheesta, mutta kansa haluaisi myös tietää, mikä on hänen todellinen äänen käyttötapa ja intonaatio. Joskus puhetavasta saattaa kalskahtaa liian silmiin pistävästi konsulttiopit. Hän pukeutuu missionsa edellyttämällä tavalla. Se ei liene teeskentelyä.

     Hän antaa valitettavasti joskus hätäisiä ja ristiriitaisia lausuntoja. Pakotteilla ei aluksi ole hänen mukaansa juuri lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Kyllä on, tapaus Valio. Sen jälkeen hän antaa ymmärtää, että kukaan ei tiedä todellisia vaikutuksia. Silti Suomi kärsii kuudenneksi eniten pakotteista. Miten tämä on mahdollista tietää? Hän kiirehti lausumaan komission korvaavan pakkoteiden vaikutuksia Suomelle. Presidentti Niinistö torjuu tämän. Hän kannattaa natoa, vaikka kysymystä juuri selvitellään kokonaisvaltaisesti presidentti Niinistön aloitteesta.

     Mainitut notkahdukset on vain pieniä uppoutumia pitkospuilla. Hei hätää.

     Suuri ongelma on siinä, ettei Stubb ole haastatteluissa extempore esittänyt yhtään lyhyttä ja kirkasta analyysiä Suomen finanssipolitiikan ja valtion budjetin dynamiikasta ja vaihtoehdoista ulos pääsyyn vaikeasta tilanteesta. Tietenkin asia kuuluu Rinteen vastuulle, mutta kyllä 48 päivässä Stubbin olisi pitänyt opiskella Suomen finanssi-, budjetti- ja  kansatalouden lainalaisuudet. Silloin ei tarvitsisi keskittyä kokoomuksen kannatuksen kasvattamiseen, vaan Suomen selviytymiseen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *