Eilisessä HS:ssä Anna-Stina Nykänen esitteli kansanradion
nimissä värikkäästi Yhdysvaltojen sosiaalisia ja taloudellisia katutason ongelmia. Hyvä
artikkeli.
Maassa on paljon köyhiä ja kammottavia asuinalueita synkkine
kuisteineen, joista laukaus voi tulla kenen tahansa otsaan. Siellä huumeet on
syöpä, johon sortuu ja hukkuu perhekunnittain nuoria ja seisaallaan pysyviä. Terveydenhoito
pelaa vain rikkailla. Koulujen taso on mitä kirjavinta. Lopuksi ”kansaradion toimittaja”
Nykänen ihmetteli, miksi amerikkalaiset panevat niin paljon rahoja
vankeinhoitoon.
Kansallinen kivääriliitto (NRA), joka aluksi keskittyi ampumaharrastukseen,
keskittyy nyt siihen, että jokaisella täysi-ikäisellä olisi ase itsepuolustukseen.
Jos NRA ei saa asioitaan läpi, se uhkaa ratkaista seuraavat presidentin vaalit.
Maassa, jossa tapahtuu joka 36. minuutti murha ja jossa
aseellisia ryöstöjä tehdään samaan tahtiin kuin meillä käydään ruokakaupassa,
vankeinhoitolaitos on keskeinen instituutio. Vankiloissa ja ehdonalaisessa on
noin 6 miljoona ihmistä. Rangaistukset ovat kovia tarkoituksena pitää roistot
mahdollisimman pitkään pois kaduilta.
Tavallinen amerikkalainen katselee valtateiden varsilla
kirjavissa asuissaan kuokkivia vankeja
hyvillä mielin. Tulee niin turvallinen olo.
Vankeinhoidon ydin on kuitenkin siinä, ettei se ole
kriminaalipolitiikkaa, vaan osa teollista tuotantoa, josta on muodostunut valtava
bisnes. Ilman sitä kansantalous yskisi.
Nerokasta. Rakennetaan olosuhteet sellaisiksi, että toinen
puoli kansakuntaa voi hyvin ja samalla toinen puoli pidetään aisoissa valtavan
yksityisen rahasammon avulla.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti