Siirry pääsisältöön


2170. Mihin henkilökohtaista budjettia sotessa tarvitaan

    Ennen ilmoittautumista jonkin terveyskeskuksen asiakaslistalle tämän terveyskeskuksen pitää tietä, millainen potilas on tulossa heille asiakkaaksi, ennen kaikkea millaisia sairauksia henkilöllä on. Normaalisti terveen ihmisen tapauksessa listalle jotuminen/pääseminen menee potilasryhmäkohtaisten kriteerien mukaan.
     Luonnollisesti terveyskeskukset haluavat nuoria ja terveitä asiakkaita. Maakuntahallitus puolestaan haluaa jakaa asiakkaat terveyskeskuksille  niin, että jokaisella keskuksella olisi samankaltainen asiakaskunta sairastavuudeltaan
     Jos kyseessä on monta sairautta sairastava tai vanha huonomuistien ihminen, ennen ilmoittautumista  maakuntakeskuksen soteyksikkö laati potilaalle henkilökohtaisen budjetin.
       Tämä tarkoitta sitä arviosummaa euroina, jonka verran potilaan hoito tulee maksamaan vuodessa eli summan, jonka potilaan listoilleen ottanut terveyskeskus korkeintaan saa veloittaa tämä potilaan hoidosta.  Rahan tulisi riittää koko vuodeksi tälle potilaalle. Tätä prosessia kutsutaan potilaan kapitalisoinniksi eli maakuntakeskus ottaa potilaalle sairausvakuutuksen tällä summalla.

     Vähän sairastaville kapitalisointia ei tehdä, vaan se sisältyy osana suuren potilasjoukon kapitalisointiin.
     Mennessään yksin tai avustajan kanssa neuvottelemaan maakunnan soteyksikön kanssa budjetistaan asiakkaalla on syytä olla sairauksiaan kuvaavat kaikki asiakirjat mukana, ainakin ne jotka eivät käy ilmi kantajärjestelmästä. Potilaan tulee muutoinkin olla varautunut kertomaan terveyteensä vaikuttavista tekijöitä, jota välttämättä eivät tule asiakirjoista esille. Potilaan pitääkin tuoda kaikki sairauksiensa hoitoon liittyvät tekijät esille, jotta budjetista tulisi mahdollisimman luotettava.
     Tähän asti budjetti näyttää toimivan hyvin.
     Mutta miten on tuttavani kohdalla? Hän on 70-vuotias ja hänellä on useita sairauksia: verenpainetauti, glaukooma, kaihi, nivelrikko leukanivelessä ja lonkissa, Crohnin tauti ruoansulatuksessa ja anemia, jonka takia hän käy kaksi kertaa vuodessa laboratoriossa verikokeissa. Muitakin kolotuksia on. Hänen kohdallaan on mahdotonta tietää tarkalleen, kuinka suuren budjetin tulisi olla.
     On hyvä asia, että henkilön terveydenhoitobudjetti suunnitellaan, mutta sen pitää olla jousta sekä alas että ylöspäin sairastavuuden mukaan. Jos tulee jalkaan veritulppa, se on hoidettava riippumatta siitä, riittääkö budjetti vai ei.
     On hyvin todennäöistä, että esimerkkitapauksen henkilön hoito hajaantuu terveysasemahoidon, päivystyksen ja eri erikoishoitoalojen kesken. Tästä syystä moni sairaiden ja vajaakykyisten hoito tulee antaa julkisen terveysasemien vastuulle. Tästä voi tulla ongelmia tasapuolisen kilpailun toteuttamisessa. Henkilökohtaisia budjetteja tarvitsevia on 10 tuhansia. Niinpä voi olla , että heille täytyy järjestää oma hoitokanava.
     Näyttää siltä, että koko kapitalisointijärjestelmä on tehty vain yksityisten terveysasemien rahoitustarpeen mitoitusta varten. Tämä on sikäli kummallista, että joka tapauksessa jokaisen potilaan sairaudet on hoidettava olipa budjettia tai ei. Vai onko tarkoitus, että kapitalisoinnin avulla hoitoja tullaan karsimaan ja näin säästämään terveydenhoitokuluja? Jos näin on, niin siihen olisi ollut yksinkertaisempi tapa ilmoitta esimerkiksi kansalisille, että näiden ja näiden sairauksien hoitoja valtio ei maksa.
     Soten kannalta merkittävää on myös, että KHO:n mukaan koko sote-uudistus ei lepää oikeudellisesti vakaalla pohjalla. Tämän varmistamien näyttää vaativan mm EU:n notifioinnin, tarkastuksen. Sen taustalla on kysymys siitä, rikkooko valinnanvapaus EU:n kilpailulainsäädäntöä. Hallitus on lähtenyt siitä, että notifiointia ei tarvita. Notifiointi kestää vähintäänkin puoli vuotta, jolloin kuntavaalit pitäisi siirtää eduskuntavaalien yhteyteen 2019 (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239838-sote-uudistus-sittenkin-eun-syyniin-nerg-arviointi-nyt-kaynnissa).
     Monta mutkaa on vielä on edessä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *