Aamulla marssiessani sateisella kadulla berberin kaulukset
korville vedettynä vieras hyvin pukeutunut mies veti minut kohteliaasti, mutta
päättäväisesti näyteikkunan eteen markiisin suojaa. Tunnistin miehen Paavo Virkkuseksi.
– Ennen nimityksen vahvistamista, kysyisin nopeasti, oletko minkään puolueen
jäsen. – En. Etkö edes demarien? – En.
Kuukauden ajan toimittuani valtiovarainministeriön
suunnittelusihteeristössä huomasin, että minua ennen oli juuri nimitetty demarien
Hannu Vesa ja keskustan Raimo Ikonen sihteeristön erikoistutkijoiksi.
Yritin keskittyä vain omaan työhöni, muta jonkin verran
kitkaa syntyi, kun en viihtynyt kahvihuoneessa keskustelemassa politiikasta ja sen
merkityksestä sihteeristön toimenkuvaan.
Myöhemmin sihteeristö hajotettiin sen luottamuksen heikentyessä
toimia riippumattomana konsultoivana asiantuntijayksikkönä. Ministeriön sisäisten poliittisten kärhämät
olivat lakkauttamisen toinen syy.
Myöhemmin Hannu Vesa nimitettiin maakuntajohtajaksi. Raimo
Ikonen vuosien mittaan sai nimityksen sosiaali- ja terveysministeriön ostopäälliköksi,
jossa virassa hän toimii edelleenkin. Hän toimii samalla tilintarkastajana keskustaa
lähellä olevissa budjettiapua saavissa hyvinvointipalveluaja tarjoavissa kolmannen
sektorin yhdistyksissä sekä säätiöissä.
Kommentit
Lähetä kommentti