Siirry pääsisältöön


2988. Mielikuvitus menee ja tulee halvassa pitsassa

A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa,  millainen hallituksen harmaan talouden torjunta on. ukselle tilaa, Ohjelmansa poliisitarkastaja T moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.

MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sitä syödään yleisesti ja hintarakenne on helppo selvittää.

 Lappi suhtautui nihkeästi yleisesti myydyn 7,90 euron aamubuffetin hintarakenteen selvittämiseen. Hän myönsi, että hinta tuntuu pieneltä eteenkin, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu lihapitoisia lisukkeita ja annosta voi santsata. Mutta ei siinä ole mitään hämärää. Pitsoissa on

 Lopuksi poliisitarkastaja Lamminaho korosti, että viime vuonna harmaan talouden rikoshyötynä saatiin 43 miljoona euroa.

 Yllä oleva keskustelu ja sen kannanotot antoivat hallituksen harmaantalouden torjunnasta absurdin kuvan, olkoonkin, että ohjelmassa ei tullut täysin ilmi, mikä torjunnan kokonaisuus on. Ravintola bisnes on harmaan talouden suuri ongelma ja siinä keskiössä on pitsa.

 Tässä kohtaa on parasta olla nauramatta, muutoin voi haljeta

 Kun samassa ohjelmassa käsitellään harmaan talouden kuuden euron pitsaa ja harmaantalouden 43 miljoonan rikoshyötyjä, vertailuparit ovat kuin todella tarkoitus niin, että kansalaiset ilmiantavat kuuden euro pitsan valmistaja valtion kirstuun kilahtaa kymmeniä miljoonia euroja. Ja edelleen, milloin kansalaista on tehty harmaan talouden torjunnan työntekijöitä.. Harmaatalouden viime vuosien suurimpia paljastuksia ovat olleet asfalttialan ja metsäpuun hankinnan kartellien paljastumiset ja siitä seuranneet tuomiot satojen miljoonien eurojen korvauksiin kunnille ja metsänomistajille. Muiden muassa Vantaa kaupungin kaavoituksessa on paljastunut vakivia väärinkäytöksiä. Näillä ei ole mitään tekemistä kuuden euron pitsojen kyttäämisen kanssa, mutta tällaisiin väärinkäytöksiin harmaantalouden tutkijoiden tulisi keskittyä.

Kun tähän lisätään vireillä olevat pääministeri  puuhama harmaata taloutta todennäköisesti edistävä hallintarekisteri, tehokkaan katumisen lakiesitys eliitin armahduksineen ja 50-60 miljoonan euron somalaisten verokiertojupakka LTG-pankissa, pitsagatessa voitaisiin vähän hellittää.

 Eiköhän siitä ole jo saatu tavoiteltu propagandahyöty, jonka piti näyttää, kuinka aktiivisesti ja määrätietoisesti hallitus on toiminut harmaan talouden kitkemisessä, vaikka se vähentää sieltä ensi vuonna 60 henkilötyövuotta.
harmaa,MARA,katuminen,talous,pitsagate,kartelli,hallintarekisteri,tehokas,

Kommentit

  1. Entäpä sitten vähittäiskaupan K-, S- ja muiden ketjujen hintakartelli? Se maksaa suomalaisille vuodessa tuhansia euroja per lompakko, satoja miljoonia yhteensä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *