1688. Ylen eilinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, millainen hallituksen harmaan talouden torjunta on. Se on nyt jämptiä.

     Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.

     MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sitä syödään yleisesti ja hintarakenne on helppo selvittää.

     Lappi suhtautui nihkeästi yleisesti myydyn 7,90 euron aamubuffetin hintarakenteen selvittämiseen. Hän myönsi, että hinta tuntuu pieneltä eteenkin, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu lihapitoisia lisukkeita ja annosta voi santsata. Mutta ei siinä ole mitään hämärää. Pitsoissa on

     Lopuksi poliisitarkastaja Lamminaho korosti, että viime vuonna harmaan talouden rikoshyötynä saatiin 43 miljoona euroa.

     Yllä oleva keskustelu ja sen kannanotot antoivat hallituksen harmaantalouden torjunnasta absurdin kuvan, olkoonkin, että ohjelmassa ei tullut täysin ilmi, mikä torjunnan kokonaisuus on. Ravintola bisnes on harmaan talouden suuri ongelma ja siinä keskiössä on pitsa.

     Tässä kohtaa on parasta olla nauramatta, muutoin voi haljeta

     Kun samassa ohjelmassa käsitellään harmaan talouden kuuden euron pitsaa ja harmaantalouden 43 miljoonan rikoshyötyjä, vertailuparit ovat kuin kirppu ja norsu.

     Onko todella tarkoitus niin, että kansalaiset ilmiantavat kuuden euro pitsan valmistajat ja valtion kirstuun kilahtaa kymmeniä miljoonia euroja. Ja edelleen, milloin kansalaista on tehty harmaan talouden torjunnan työntekijöitä.

     Harmaatalouden viime vuosien suurimpia paljastuksia ovat olleet asfalttialan ja metsäpuun hankinnan kartellien paljastumiset ja siitä seuranneet tuomiot satojen miljoonien eurojen korvauksiin kunnille ja metsänomistajille. Muiden muassa Vantaa kaupungin kaavoituksessa on paljastunut vakivia väärinkäytöksiä. Näillä ei ole mitään tekemistä kuuden euron pitsojen kyttäämisen kanssa, mutta tällaisiin väärinkäytöksiin harmaantalouden tutkijoiden tulisi keskittyä.

     Kun tähän lisätään vireillä olevat pääministeri Stubbin puuhama harmaata taloutta todennäköisesti edistävä hallintarekisteri, tehokkaan katumisen lakiesitys eliitin armahduksineen ja 50-60 miljoonan euron somalaisten verokiertojupakka LTG-pankissa, pitsagatessa voitaisiin vähän hellittää.

     Eiköhän siitä ole jo saatu tavoiteltu propagandahyöty, jonka piti näyttää, kuinka aktiivisesti ja määrätietoisesti hallitus on toiminut harmaan talouden kitkemisessä, vaikka se vähentää sieltä ensi vuonna 60 henkilötyövuotta.